Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kunta

Barometrin priimus Kärsämäki jalkautui yrityksiin strategiatyön pohjaksi – Yli 10 000 yrittäjää vastasi: kunnille kiitosta infrasta

Kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyys on yrittäjille elinkeinopolitiikassa ylivoimaisesti tärkeintä. Parhaiten kunnat suoriutuvat infrastruktuurin hoitamisesta, käy ilmi Suomen Yrittäjien kuntabarometrista. Kyselyssä voittajiksi suoriutuivat omissa kategorioissaan Kärsämäki, Lieto ja Seinäjoki. 

Iro Research kysyi yrittäjiltä Yrittäjien kuntabarometri -kyselyssä yrittäjien mielipiteitä yrityksen kotikunnan toiminnasta. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen muistuttaa, että kuntabarometrin kuntakohtaisia tuloksia kannattaa käyttää välineenä kehittämään oman kunnan ja yritysten välistä yhteistyötä.

Tärkeintä yrittäjille olisi se, että kunnan päätökset tehtäisiin yrityslähtöisesti. Tämä ei kyselyn perusteella toteudu hyvin, sillä se hoituu hankintojen jälkeen toiseksi huonoiten.  

– Kun päätöksiä tehdään, on kuntalaisten etu, että vaikutukset yrityksiin otetaan huomioon. Jos yritykset eivät pärjää kunnassa, lähtee paljon palveluita, työpaikkoja ja verotuloja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala muistuttaa.  

Pahin ongelma päätöksenteossa on yrittäjien mielestä tehottomuus. Sen sijaan yritysten kuuleminen jo valmisteluvaiheessa saa paremman arvion.  

Yrityslähtöisyys tärkeää – Näin toimitaan Kärsämäellä

Yrittäjien mielestä parhaiten kunnat hoitavat infrastruktuurin, esimerkiksi kulkuväylät, vesijohdot, tietoliikenneverkot, ja toiseksi parhaiten yrityspalvelut. Kolmanneksi parhaalla tolalla on elinkeinopolitiikan asema kunnassa.    

Yrittäjäjärjestön kuntabarometrissä pisteytettiin kolmessa sarjassa eniten pisteitä keränneet kunnat. Alle 10 000 asukkaan kuntasarjan ykkössijan vei pohjoispohjanmaalainen Kärsämäki.

Kun Kärsämäessä viimeksi päivitettiin kuntastrategiaa, koko valtuusto vieraili valmistelun alla paikkakunnan yrityksissä ja lisäksi tehtiin yrityksille tarve- ja kehittämiskysely.

– Vierailuilla yrittäjät esittivät bisnestään ja näkymiään. Kun teimme strategia-analyysiä, oli hyödyksi selvittää, millainen toimintaympäristö kunta on yrityksille. Tämä oli hyvin tärkeä lähtökohta kuntastrategian muotoutumiselle, kunnanjohtaja Esa Jussila kertoo.

Kärsämäki on väkilukuun suhteutettuna yritteliäimpiä kuntia Suomessa. Jussila kertoo heidän olevan ylpeitä ykköspaikasta omassa kategoriassa kuntabarometri-kyselyssä.

– Tulos kertoo kollektiivisesta luottamuksesta, hyvästä yhteistyöstä päättäjien, yrittäjien ja viranhaltijoiden kesken, mikä on seurausta kunnan strategiatyöstä.

Kärsämäen Yrittäjät tyytyväisiä kuntaansa

Noin 2600 asukkaan kunnassa ollaan iloisia 15 uuden yrityksen tulosta ja toimitilainvestoinneista kunnassa neljän vuoden sisällä.

– Väestöpako oli pitkään trendi, nyt se on pysähtynyt. Muutamana viime vuonna väestön määrä on ollut kasvava, ja meillä oli ylijäämäinen tilinpäätös. On selvä, että arvonlisä syntyy yrityksissä, joista sitä verotuloa voi tulla, Jussila kuvaa kunnan suhdetta yrityksiin.

Kunta on suunnannut osan sijoitusvarallisuudestaan käytettäväksi kärsämäkeläisiin yrityksiin, jotka investoivat Kärsämäellä.

– Olemme mukana maankäytössä, kaavoituksessa ja toimitilaedellytysten järjestämisessä sekä yritysneuvonnassa. Yrityspalvelussa pystymme kokonaisvaltaisesti auttamaan rahoituksen järjestämisessä ja pyrimme siihen, että jo toisessa neuvottelussa on kustannusarviot valmiina, Jussila valaisee toimintatapoja.

Kärsämäen kunta pyrkii vastaamaan yritysten tarpeisiin nopeasti. Kunnan kumppani yrityskehityspalveluissa on seudullinen kehitysyhtiö Nihak ry.

Kärsämäen Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Mikkola iloitsee Kärsämäen saamasta tunnuksesta ja yhtyy positiiviseen arvioon. Kunta ymmärtää yritysten tarpeita.

– Olemme kunnan johdon kanssa yhteyksissä viikoittain, ja viestimme Nihakin järjestämistä koulutuksista jäsenistölle. Kutsuimme esimerkiksi kevätkokoukseen kunnanhallituksesta porukkaa. Lisäksi olemme järjestäneet säännöllisiä iltakahveja, jolloin vierailemme eri yrityksissä. Näissä on ollut mukana kunnan edustajia.

Mikkolan mukaan kunta on onnistunut hyvin kaavoituksessa.

– Kun ajat taajamaan sisään, yritysten tontteja on kaavoitettu näkyville paikoille. Kunnanjohtaja on saanut positiivista virettä aikaiseksi, kun kunnassa rakennettaan, se hyvä vire heijastuu myös ihmisiin.

Miten kunnat kehittäisivät yrittäjyyden toimintaedellytyksiä?

Kuntaliitto teetti samanaikaisesti kuntabarometrin kanssa kyselyn kuntajohdolle siitä, millä tavalla yrittäjyyden toimintaedellytyksiä turvataan. Kuntajohdon osiossa oli 225 vastaajaa helmi-maaliskuussa.

Hankintapolitiikka nousi kehittämiskohteena esiin yrittäjävastaajien puolella, mutta niin myös kuntajohdon vastauksissa. Yksi kiinnostava yksityiskohta on, että jo 30 kuntaa julkistaa kuntien ostolaskudatan avoimesti verkossa.

Hankintoja toteuttaminen niin, että paikallisilla pienyrityksillä on mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuun nousi toiseksi tärkeimmäksi kysyttäessä kuntajohdolta toimenpiteitä, joilla kunta voi parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Ykkösenä nähtiin kaavoituksen merkitys yrityksille ja asumisympäristöjen kannalta. 

Kyselystä selviää myös, missä kunnissa on paras yrittää. Suurten, yli 50 000 asukkaan kuntien ykkönen on Seinäjoki Etelä-Pohjanmaalta, keskikokoisten (10 000–50 000) Lieto Varsinais-Suomesta ja pienimpien, alle 10 000 asukkaan kuntien ykkönen Kärsämäki Pohjois-Pohjanmaalta.  Yli 10 000 yrittäjien vastauksien alueelliset ja kuntakohtaiset tulokset julkistetaan 10.–12.6. Kysely tehtiin 16.2.–13.5. Siihen vastasi 10 400 yrittäjää eri puolilta Suomea.   

Juttua päivitetty 10.6 klo13.35: Lisätty Pasi Mikkolan kuva.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi