Finnvera: Lyhennysvapaiden ja käyttöpääoman kysyntään tulee toinen aalto syksyllä
Lyhennysvapaiden ja lisärahoituksen kysynnän odotetaan voimistuvan tulevan puolen vuoden aikana, kun ilmeisimmät säästötoimet on jo tehty koronan vuoksi eikä liiketoiminta ole normaalitasolla. Tämä käy ilmi Finnveran yritysrahoitusmittarista.
Rahoituksen kysyntä painottuu edelleen käyttöpääomaan, ja hakijoiksi odotetaan suurempia yrityksiä varsinkin teollisuuden aloilta. Finnveran mukaan on vaarana, että yrityskenttä polarisoituu kriisin seurauksena entistä selvemmin menestyjiin ja häviäjiin. Vienti tulee putoamaan.
Koronatilanne iski tunnetusti ensin voimakkaimmin palvelualoille ja pieniin yrityksiin. Valtaosa maalis−toukokuun aikana Finnverasta rahoitusta hakeneista ja saaneista yrityksistä on ollut mikroyrityksiä.
Kriisin alkaessa yritykset kääntyivät miettimään käyttöpääomatarpeita, ja ajatukset investoinneista siirrettiin tulevaisuuteen. Konkurssien määrä ei ole vielä merkittävästi lisääntynyt, mutta syksyllä epävarmuutta on yritysten kassan kestävyydestä sekä teollisuuden uusista tilauksista. Toimialat toipuvat koronan vaikutuksista eri tahtiin.
Maalis–toukokuu oli torjuntavoitto
Finnveran rahoitusammattilaiset arvioivat rahoituksen kysynnän voimakkuutta tulevien 6 kuukauden aikana asteikolla 1−10. Ensimmäinen kysely tehtiin maaliskuun 2020 puolivälissä hieman ennen koronatilanteen eskaloitumista. Silloin rahoituskysynnän keskiarvo oli 6.
Kesäkuun ensimmäisellä viikolla toteutetussa kyselyssä keskiarvo oli 7,05. Kyselyyn vastasi 63 Finnveran pk-rahoituksen ja viennin rahoituksen ammattilaista eri puolita maata.
− Ajanjaksoa maaliskuusta toukokuun loppuun voi sanoa torjuntavoitoksi. Monet yritykset ovat selvinneet koronakeväästä joko omien puskuriensa tai lisärahoituksen avulla. Rajoitusten purkaminen tuo toivottua helpotusta yrityksille, toteaa Finnveran pääekonomisti Timo Lindholm.
− Kokonaisuudessaan vaikuttaa siltä, että yrityksissä on meneillään wait and see -vaihe, sillä syksyyn liittyy paljon epävarmuutta, miten koronatilanne kehittyy ja miten talous lähtee elpymään, arvioi Lindholm.
Ravintola- ja majoitusala ei kestä toista sulkemista
Toimialojen välillä on suuria eroja. Pahimman iskun ottivat ensin palvelut, kuten matkailu ja ravintola-ala.
− Ravintola- ja majoitusalan yrityksille pahin skenaario olisi talouden toinen sulkeminen. Sitä ne eivät kestäisi. Ravintolatoiminta nähdään myös nykyisten rajoitusten oloissa hankalaksi eikä toiminta suurelle osalle yrityksiä nykyisessä laajuudessa ole kannattavaa, Timo Lindholm toteaa.
Kyselyn perusteella yritykset tarvitsevat myös loppuvuonna varsinkin käyttöpääomarahoitusta. Alkuvuodesta poiketen kysyntä painottunee aiempaa enemmän teollisuuden yrityksiin. Nykyinen tilauskanta on kannatellut tuotantoa, mutta loppuvuoden aikana tilanteen pelätään muuttuvan.
Rahoituksen tarve kasvaa teollisuudessa ja suuremmissa yrityksissä
− Syksyä 2020 leimaa vastausten perusteella kaksi ilmiötä: Finnveran asiantuntijat odottavat toista kysyntäaaltoa yritysten luottojen lyhennysvapaisiin. Tähän mennessä tehdyt rahoitusjärjestelyt ja saadut sekä suunnitellut tuet kannattelevat kesän yli, mutta syksyllä tilanteen nähdään taas vaikeutuvan, Lindholm kertoo.
Toinen ilmiö on rahoitustarpeen voimistuminen erityisesti teollisuuden yrityksissä. Samalla rahoitushakemuksia odotetaan selvästi enemmän keskisuurista ja suurista yrityksistä.
Yrityskauppoja valmistellaan, mutta kaikkia hankkeita leimaa varovaisuus. Investointeja on lykätty vähemmän sumuiseen talouden tilaan.
Pelkona on yrityskentän polarisoituminen kriisin seurauksena. Taloudeltaan vahvat yritykset saavat tarvitsemaansa rahoitusta, mutta heikommat ja elinkaarensa alkuvaiheessa olevat yritykset ovat huomattavasti ahtaammalla.
− Parhaassakin tapauksessa yritysten toipuminen koronakriisistä vie monilla toimialoilla vuosia. Vahvimmat sinnittelevät, heikommat poistuvat markkinoilta, Lindholm arvioi.
Viennin rakenne jarruttaa nousua
Lindholmin mukaan mitä pienempi yritys, sitä suurempi koronatilanteen aiheuttama pudotus on ollut. Joillain aloilla liikevaihdosta on kadonnut 70−90 prosenttia. Yli 20 miljoonan euron liikevaihdon yrityksissä pudotukset ovat olleet huomattavasti pienempiä.
Teollisuuden uudet tilaukset on yksi kriittisimpiä talouden mittareita.
− Paljon riippuu siitä, kuinka pitkään tilaukset vähenevät. Suomen vienti tulee putoamaan, ja sitä voimistaa viennin rakenteen painottuminen investointitavaroihin, joita on noin neljäsosa Suomen tavaraviennistä, Lindholm sanoo.
− Yritykset etsivät uusia toimintatapoja, ja ainakin kotimarkkinoilla on mahdollisuudet palautua melko nopeasti. Positiivista on, että, kotitalouksilla näyttää olevan sekä varaa että uskallusta käyttää rahaa, kun kulutusmahdollisuuksia oli kevään aikana tavallista vähemmän, Timo Lindholm toteaa.
toimitus(at)yrittajat.fi
