Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Raha

Yrittäjät ajaa muutosta pitkiin maksuaikoihin – Moni pk-yritys odottaa saataviaan liian kauan

Yrittäjät esittää valvovaa viranomaista tarkkailemaan maksuaikojen noudattamista.

Pitkät maksuajat ovat osoittautuneet ongelmallisiksi yhä useammalle pk-yritykselle. Edellisen, toukokuussa toteutetun Yrittäjägallupin mukaan 27 prosenttia vastaajien asiakasyrityksistä on pidentänyt maksuaikoja kahden edellisen vuoden aikana. Suurin osa maksuaikoja pidentäneistä on suuria yksityisyrityksiä (63 prosenttia), mutta näin toimivat myös pienemmät yritykset (45 prosenttia).

Maksuajat ovat olleet yrittäjien riesana jo pidemmän aikaa. Yrittäjägallupin mukaan maksuajat ovat pidentyneet viimeisten muutaman vuoden aikana entisestään. Kerroimme äskettäin sähköalan yrittäjästä, joka on joutunut sopeutumaan jopa 120 päivän maksuaikoihin.

Maksuaikojen sääntely perustuu EU:n maksuviivästysdirektiiviin. Siinä todetaan, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että yritysten välisissä kaupallisissa sopimuksessa määrätty maksuaika ei saa ylittää 60 kalenteripäivää. Asiasta voidaan sopia toisin osapuolten kesken kuitenkin niin, että maksuaika ei ole velkojan kannalta selvästi kohtuuton.

Suomen Yrittäjät on pitänyt tärkeänä, että maksuaikoja saadaan lyhennettyä.

– Direktiivin mukainen maksuaikaehto laadittiin aikanaan kansalliseen lakiimme. Sen ei kuitenkaan todettu riittävän suojaamaan pienempiä velkojia isompien yritysten pitkiltä maksuaikasopimusvaatimuksilta, minkä vuoksi Suomen Yrittäjät teki oikeusministeriölle 15.10.2013 ehdotuksen maksuehtolain muuttamisesta siten, että maksuajan sallituksi enimmäiskestoksi yritysten välisissä sopimuksissa säädettäisiin 30 päivää, Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen taustoittaa.

Suomen kansallista maksuaikalakia muutetiin vuoden 2015 toukokuussa. Lain mukaan elinkeinonharjoittajien välisissä saatavissa maksuaika saa ylittää 30 päivää vain, jos siitä on sovittu osapuolten välillä. Yksipuolinen sanelu ei riitä.

– Esitetyllä muutoksella haluttiin lyhentää yritysten välisiä maksuaikoja rajoittamatta kuitenkaan mahdollisuutta tarpeen mukaan sopia halutun pituisista maksuajoista.

Toiveena nimetön ilmiantomahdollisuus 

Yrittäjägallupien tulosten perusteella merkittävä osa pienistä ja keskisuurista yrityksestä katsoo, ettei sopiminen yli 30 päivän maksuajasta ole aitoa sopimista. Erityisesti suuremmat yritykset sanelevat pitempiä maksuaikoja lain vastaisella tavalla.

– Esimerkiksi sesonkikaupassa on tavanomaista, että kauppias maksaa laskunsa tavarantoimittajalleen useita kuukausia tavarantoimituksen jälkeen. Pidimme tärkeänä, että maksuaikasääntelyä kehitetään siten, että väärinkäytöksiin voitaisiin tehokkaasti puuttua. Täten oli tärkeää, että sääntely saatiin silloisen Antti Rinteen, nykyisen Sanna Marinin hallitusohjelmaan. Nykyinen hallitus onkin sitoutunut siihen, että maksuaikalainsäädäntöä tarkastellaan uudelleen, Toivonen painottaa.

Suomen Yrittäjät on saattanut pk-yrityskentän huolet oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (rkp) tietoon.

– Olemme esittäneet, että lain noudattamista varten tulee asettaa valvova viranomainen. Tämä voisi olla esimerkiksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Yrittäjät voisivat olla viranomaiseen yhteydessä ja ilmiantaa lainvastaiset menettelyt tarvittaessa nimettömästi. Yrittäjät toivovat lähes poikkeuksetta, että asia hoidettaisiin heidän puolestaan niin, ettei yrityksen nimeä mainita.

Moni pienyrittäjät pelkää, että riitauttamalla maksuaika liikesuhde saatetaan katkaista. Tämän takia maksuajoista ei uskalleta välttämättä käydä avointa keskustelua asiakkaan kanssa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi