Kuntoutusalan konkari ei sulata kustannustuen liikevaihtorajaa: ”Pelkään, että moni yksinyrittäjä on vaaravyöhykkeessä”

Uudessakaupungissa kuntoutusalalla toimiva yksinyrittäjä ja puheterapeutti Tiina Orell-Nacar ihmettelee eilen haettavaksi tulleen kustannustuen liikevaihtorajaa.

– Mielestäni tilanne on kohtuuton monen yksinyrittäjän kannalta.

Kustannustuen 20 000 euron liikevaihtoraja koskee hakijan valitsemaa vertailuajankohtaa. Jos vertailuajankohta on 1.3.-30.6.2019, kyseisellä neljän kuukauden ajanjaksolla liikevaihdon tulee olla vähintään 20 000 euroa. Jos vertailuajankohta on puolestaan tammi-helmikuu 2020, myös tällöin liikevaihtovaatimus on sama. Jälkimmäinen vertailuajankohta koskee uusia yrityksiä.

Orell-Nacar pitää ehtoja kohtuuttomina etenkin uusien yrittäjien kannalta.

– Minusta 20 000 euron myynti kahden kuukauden ajalta on uudelle yksinyrittäjälle kova vaatimus, etenkin tällaisella alalla. Tuntuu, että yrittäjät ovat tuen osalta eri asemassa. Tässä ei ollenkaan huomata sitä, että kun tuotetaan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta terapiatyönä ja myydään omaa aikaa, se ei ole sama kuin tavaran myyminen tiskiltä suurina määrinä. Esimerkiksi sairaslomat, vanhempainvapaat tai opiskelu voivat heilauttaa kovastikin yksinyrittäjän myyntiä. Näitä ei ole millään tavalla huomioitu vertailuajankohdassa.

”Kohtuullisuus olisi oikeampi peruste”

Orell-Nacar on toiminut puheterapia-alan yksinyrittäjänä 20 vuoden ajan. Hän ei osaa tarkasti arvioida, mikä olisi yksinyrittäjien kannalta oikeampi liikevaihtoraja.

– Kuntoutusalan yrittäjille on annettu Kelan toimesta tarkat laatuvaatimukset, miten asiat pitää hoitaa. Useimmille kyseessä taitaa olla kutsumusammatti. Mielestäni oikeampi tapa olisi katsoa, millainen liikevaihto voi kohtuullisesti elättää yksinyrittäjän ja myöntää tukea sen perusteella.

Kustannustuen myöntämisen kohdalla liikevaihdon lasku todetaan Verohallinnolle annetuista arvonlisäveroilmoituksista. Jos ilmoitusta ei ole jätetty, arvonlisäverot merkitään oman ilmoituksen mukaan.

Orell-Nacarin alalla arvonlisäveroa ei makseta. Kustannustuen ehtojen perusteella hakija ilmoittaa tällöin tiedot huhti- ja toukokuun myynnistä ja vertailukuukausien myynnistä. Tuen määräytymiseen vaikuttavat liikevaihdon aleneman lisäksi hakijan ilmoittamat tukikauden kiinteät kustannukset sekä palkkakulut. Tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistöomaisuudesta, laite- ja esinevuokrat sekä käyttöoikeuskorvaukset ja lisenssimaksut.

”Moni yksinyrittäjä vaaravyöhykkeessä”

Orell-Nacarin mielestä myös kuntoutusalalla tulisi korvata tulonmenetyksiä samalla tavoin kuin ravintola-alalla. Hänen mukaansa korvaukset tulisi tehdä Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyneiden toiminnan rajoitusten takia, liikevaihdosta riippumatta.

– Keväällä Kela ilmoitti, että en saa tavata asiakkaitani koronarajoitusten takia. Mikä on sen suorempi toiminnan rajoitus kuntoutustyötä tekevälle, hän kysyy.

Tilanne oli Orell-Nacarin mielestä ristiriitainen, sillä samaan aikaan hallitus linjasi, että yli kymmenen henkilön kokoontumisia ei sallita.

– Kelan ohjeistus ei ollut missään linjassa hallituksen ohjeistuksen kanssa. Minusta tällainen rajoitus toimialalle synnyttää korvausvelvollisuuden yrittäjää kohtaan, Orell sanoo ja viittaa kustannustuen ehdoissa mainittuihin ”erityisen painaviin syihin”, joiden perusteella tukea voidaan myöntää myös muille kuin kustannustuen toimialalistauksessa mainituille aloille. Liikevaihtorajaan erityisen painavat syyt eivät kuitenkaan päde.

– Yrittäjien elämäntilanteet vaihtelevat, joku tekee töitä pienten lasten äitinä, joku eläkeläisenä. Pelkään, että moni yksinyrittäjä on vaaravyöhykkeessä sen suhteen, täyttääkö liikevaihtoraja kriteerit. Omalla alallani kustannustuen ehdot suosivat isompia kuntoutusyrityksiä, joilla on lukuisia työntekijöitä. Heille on ihan sama, mikä liikevaihtoraja on.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi