Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Vain harva pienyritys haki pankkilainaa koronakriisissä – Asiantuntijalta moitteet julkisen tuen marssijärjestykselle

Noin puolet tuoreeseen tutkimukseen vastanneista ei pitänyt pankkilainaa tarpeellisena koronakriisin hoidossa.

Aalto-yliopiston, hollantilaisen Erasmus-yliopiston ja sveitsiläisen St. Gallenin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusvaihtoehtoja ja tulevaisuudennäkymiä koronakriisissä.

Lähes puolet pienistä ja keskisuurista yrityksistä on hakenut koronakriisissä julkista tukea, vain alle kuudesosa pankkilainaa. Kyselytutkimuksen otos koostui 1–250 työntekijän yrityksistä, joiden yhteystiedot saatiin Suomen Yrittäjiltä ja Bisnode-palvelusta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 1 009 yritystä 27.05.2020 – 08.06.2020.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on ollut mukana tutkimuksen järjestelyissä. 

– On hienoa, että meritoituneet tutkijat ovat kiinnostuneista pk-yritysten rahoitustilanteesta koronakriisissä ja aikovat seurata tutkimuksessa mukana olleita yrityksiä myös tulevaisuudessa. Tästä tullaan saamaan arvokasta tietoa yritysten selviytymisestä ja sopeutumisesta, hän kiittelee.

Vastanneista yrityksistä 47 prosenttia ilmoitti, etteivät käteisvarat riitä yli puolta vuotta ilman julkista avustusta tai uutta rahoitusta.

– Tämäkin tutkimus varmentaa sen, että kriisi ajoi yritykset akuuttiin kassakriisiin. Julkisen tuen oikea marssijärjestys olisi ollut välitön kustannus- tai yleistuen tapainen tuki, Kuismanen sanoo.

Lainaa pidetään riskinä yritystoiminnalle

Tulosten mukaan 44 prosenttia yrityksistä on hakenut julkista avustusta Business Finlandilta, ELY-keskukselta tai kunnalta. Pankkilainaa on sen sijaan hakenut vain 16 prosenttia vastanneista yrityksistä. Runsas puolet näistä yrityksistä perusteli päätöstään lainatarpeen puuttumisella. Noin 30 prosenttia mainitsi syyksi liiallisen riskin yritystoiminnalle ja runsas 10 prosenttia liian korkeat vakuudet.

– Koronakriisin tapaisessa shokissa on luonnollista, että yritysten halukkuus ottaa lisälainaa on vähäistä. Kukaan ei tiedä kriisin alkaessa kuinka pitkään se jatkuu ja kuinka syväksi se muodostuu. Yksi kriisin opetuksista on se, että hallinnollisten maksujen joustavuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tämä ei tarkoita niiden anteeksi antamista, vaan maksujärjestelyiden mahdollisuutta pidemmäksikin aikaa, Kuismanen jatkaa.

Toiminnan sopeuttamisessa suosituimpia keinoja ovat tutkimuksen mukaan suunniteltujen investointien lykkääminen, työntekijöiden lomautukset sekä yrittäjän palkkojen tai osinkojen maksamatta jättäminen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi