Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Business Finland on joutunut puuttumaan tukihakemuksissa ilmoitettuihin palkkakuluihin – kertoo nyt syyn

Hylättyjä palkkakuluja on pyritty kompensoimaan korottamalla kehittämistuen muut kulut -erää.

Moni Business Finlandilta haettu kehittämistuki on esiselvitystuen jälkeen edennyt lopputilitysvaiheeseen. Tällöin Business Finland on joissakin tapauksissa korjannut yrityksen ilmoittamia palkkakustannuksia alaspäin.

Taustalla on koronakevään erityispiirre, joka liittyy kehittämisprojektien nopeaan suunnitteluun.

– Kun rahoituspäätös on tehty, rahoitusta hakeneella yrityksellä on yleensä paras tieto projektin kustannuksista työajan ja palkkojen suhteen. Kehittämisprojekteihin kuitenkin liittyy se, ettei kustannuksia voi ennakoida kovin tarkasti. Etenkin viime keväänä yritykset ovat olleet epävarmassa tilanteessa eikä kehitysprojektin seikkaperäinen suunnittelu ole ollut mahdollista. Hakemukset ovat olleet vain hyviä arvioita ja on tyypillistä, että lopulliset kulut poikkeavat jonkin verran alkuperäisestä laskelmasta, Business Finlandin johtaja Kari Komulainen taustoittaa. 

Osa yritysten ilmoittamista kustannuksista ei ole mennyt Business Finlandin seulan läpi. Komulaisen mukaan yksi tyypillinen esimerkki liittyy nimenomaan palkkakuluihin.

– Harvassa yrityksessä yrittäjä tai sen työntekijät keskittyvät kokoaikaisesti vain kehittämisprojektiin niin, että mitään muuta työtä ei tehtäisi. Silloin projektiin osoitettu palkkakulu huomioidaan sen mukaan, miten työaika jakautuu projektiin ja muihin töihin.

Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että jos yritys tilittää kehittämisprojektin ajalta kaikki palkkakulut mutta työaikaa on käytetty myös muuhun kuin projektiin, Business Finland hyväksyy vain osan ilmoitetuista kuluista.

Business Finlandin rahoituksen ehdoissa on määritelty ehdot, joiden mukaan projektin aikana maksetut palkat vastaavat palkkatasoa, jota on noudatettu ennen projektia. Palkkausta ei siis voi nostaas kehittämisprojektin takia.

– Yleinen tapaus on sellainen, että yrittäjä ei itse ole nostanut rahapalkkaa lainkaan tai palkan nostaminen ollut satunnaista ennen kehitysprojektia. Näissä tapauksissa hyväksymme 3000 euron kuukausipalkan, Komulainen kertoo.

Samaa 3000 euron tasoa käytetään myös tilanteissa, joissa yritys ei ole aikaisemmin maksanut esimerkiksi yrittäjälle lainkaan palkkaa. Kyseinen taso on käytössä myös Business Finlandin muissa rahoitusmuodoissa kuten startupeille kohdistetussa Tempo-rahoituksessa.

– Jos työntekijöille on maksettu tai yrittäjä on nostanut rahapalkkaa ennen projektia yli 3000 euroa, hyväksytään projektia edeltänyt palkkojen taso myös projektin aikana, Komulainen jatkaa.

"Hylättyjä kustannuksia kompensoitu"

Yritysten ilmoittamia kustannuksia on hylätty myös niin sanottujen intressiostojen takia. Ne ovat rahoituksen ehtojen mukaan kiellettyjä.

Intressiostoilla viitataan rahoituksen saaneen yrityksen tekemiin palveluostoihin toiselta yritykseltä tapauksissa, joissa palvelun tilaaja toimii molemmissa yrityksissä omistajana tai yrityksillä on yhteys esimerkiksi sukulaisuuden kautta.

– Tällöin ostetun palvelun hinta ei ole määräytynyt markkinoilla vapaasti. Samat tahot ovat voineet olla vaikuttamassa myyjän ja ostajan puolella palvelun hinnoitteluun ja ehtoihin, Komulainen selvittää.

Kehittämisprojektin kustannukset muodostuvat palkoista, niiden sivukuluista, ostetuista palveluista ja muista kustannuksista, jotka ovat voineet olla aikaisemmin enintään 20 prosenttia palkkojen ja ostettujen palveluiden summasta.

Hylättyjä kustannuksia on pyritty kesäkuussa kompensoimaan kasvattamalla muut kustannukset -erää.

– Kesäkuussa muut kustannukset -erän nostaminen 30 prosenttiin tuli mahdolliseksi. Teemme korotuksen omasta aloitteestamme, jos yritys ei ole huomannut asiaa omassa raportoinnissaan. Tämä on yksi tapa kompensoida mahdollisia kustannusten karsimisia, joita on jouduttu tekemään esimerkiksi palkkakustannuksissa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi