Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Miten korona vaikuttaa kesälomiin? Miten lomautukset ja vuosiloma sovitetaan yhteen? Katso asiantuntijan vastaukset

Työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos hän joutuu altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua.

Korona vaikuttaa monen yrityksen lomajärjestelyihin kuluvana kesänä ja vielä alkusyksyn aikana. Jatkuvasti ajankohtainen koronatilanne on nostanut yrittäjien keskuudessa kysymyksiä muun muassa siitä, miten lomautukset sopivat yhteen kesälomien kanssa ja miten mahdolliset karanteenit tai koronaan sairastumiset vaikuttavat vuosilomiin.

Lisäpohdintaa aiheuttaa se, että monissa yrityksissä keväällä alkaneet lomautukset ovat edelleen käynnissä. Yrityksissä joudutaan miettimään kesälomien sijoittamista lomautusten kanssa päällekkäin.

Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen muistuttaa, että työnantajalla on velvollisuus myöntää kesäloma kesälomakauden aikana.

– Lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat kesälomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, eli 2.5.-30.9. välisellä ajalla, myös lomautusten aikana, Rytkönen kertoo.

Vuosiloma voidaan näin ollen sijoittaa myös lomautuksen keskelle. Tällöin lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman pitämisen jälkeen. Työnantaja ja työntekijä voivat lisäksi sopia vuosilomien pitämisestä myöhemmin, mutta lomat tulisi joka tapauksessa pitää ennen seuraavan lomakauden alkua eli vuoden 2021 toukokuun alkuun mennessä.

– Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan loma-ajan palkka sekä lomarahat, jos alan työehtosopimus niin edellyttää, Rytkönen jatkaa.

Karanteeni voi sekoittaa suunnitelmia

Koronatilanne on Suomessa toistaiseksi rauhoittunut, mutta taudille altistuminen ja siitä aiheutuva karanteeni voivat aiheuttaa epätietoisuutta lomajärjestelyissä.

– Työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos hän joutuu esimerkiksi altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua. Pelkkä karanteeni tai se, että koronatilanne vaikeuttaa esimerkiksi matkustamista, ei oikeuta loman siirtämiseen.

Vuosiloman ajankohdasta päättää lain mukaan työnantaja. Työntekijä ei voi yksin päättää vuosilomansa siirtämisestä, vaikka esimerkiksi karanteeni tai koronaan liittyvät rajoitukset estäisivät lomailun.

– Jos loman ajankohta on jo aiemmin määritetty, työantaja ja työntekijä voivat erikseen tarvittaessa sopia loman uudesta ajankohdasta, Rytkönen sanoo.

Entä jos sairastuu ennen lomaa?

Jos työntekijä on esimerkiksi sairauden vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, lomaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa myös silloin, jos on etukäteen tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana esimerkiksi sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

– Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työntekijällä on aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Tämä määritellään työaikadirektiivissä. Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa.

– Tärkeintä on käydä läpi ja sopia työpaikoilla, miten ajankohtaisessa ja monin paikoin uudessa tilanteessa toimitaan ja löytää yhdessä yritykselle tarkoituksenmukaiset ratkaisut myös lomajärjestelyiden osalta, Rytkönen sanoo.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi