EU-elvytysrahasto tuo tukirahaa Suomen maaseudulle – Yrittäjät: Näin sitä pitäisi käyttää
Suomen Yrittäjien mielestä syrjäseutujen EU-rahaa ei tule käyttää pelkkiin investointeihin.
Äskettäin toteutunut EU:n elpymispaketti herättää toivoa Suomen syrjäseuduilla. Suomen Yrittäjät ilmaisi lähtökohtaisesti tyytyväisyytensä paketin syntymiseen, mutta sen yksityiskohdat herättivät huolta.
EU-johtajien neuvotteluissa ratkaistiin, kuinka paljon suoria tukia maksetaan eri jäsenmaille tulevalla seitsemän vuoden kaudella. Samalla päätettiin maaseudun kehittämisen EU-rahoituksen kokonaismäärä.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi saisi vuosittain maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen EU-rahaa yhteensä yli 900 miljoonaa, joka on noin 6 prosenttia enemmän kuin kuluvalla kaudella. Tästä kokonaismäärästä maatalouden suorien tukien osuus olisi hieman yli 500 miljoonaa euroa ja maaseudun kehittämisrahoituksen osuus noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.
Suomen Yrittäjät on aikaisemmin julkistanut aluekehittämisohjelman, johon on koottu 91 keinoa koko maan selviytymiseksi koronakriisistä.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kiittelee joidenkin maakuntien ripeyttä koronakriisin kampittamisessa.
– Esitimme ohjelmassa, että maakunnat laatisivat selviytymissuunnitelmia. Tietojemme mukaan 18 maakunnasta 15 on sellaista nyt tekemässä. Esimerkiksi Pohjois-Karjala oli nopea ja jo kesäkuussa julkaisi selviytymissuunnitelmansa.
– Vaikka yksityiskohtaisemmat tiedot EU-rahoitusmääristä ja niiden jakautumisesta rahoituskauden 2021-2027 aikana tarkentuvat aikanaan, tulisi näissä maakuntien selviytymissuunnitelmissa huomioida myös maaseuturahoituksen välineet.
”Osa tuesta yrityskauppojen helpottamiseen”
Keväällä Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto, Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöt SEKES ry sekä Suomen Uusyrityskeskukset ry käynnistivät yhteistyössä Alueesi korona-apu yrittäjälle -verkoston.
– Eräs rahoitettava ja varmasti laajasti yrittäjiin vaikuttava EU-rahojen kohde voisi olla erilaisten yrittäjän apuna toimivien organisaatioiden yhteisen toiminnan kehittäminen tulevia kriisejä silmällä pitäen, Kujala jatkaa.
Hän muistuttaa, että yritysten ja alueiden toimintaympäristö on muuttunut koronakriisissä.
– Varsinkin jos kohtaamme toisen aallon, Suomen Yrittäjät esittää, että pääministeri Sanna Marinin hallitus tarkastelee uudelleen aluekehittämispäätöksen ja tekee siihen tarvittavat muutokset, jotka antavat alueille työkaluja ja eväitä rakentaa elinvoimaa ja menestystä koronakriisin jälkeen. Aluekehittämispäätöksen on pysyttävä ajassa mukana ja tarpeen tullen sitä on voitava päivittää kesken vaalikauden.
Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta Kujala nostaa ensiarvoisen tärkeäksi uusien yritysten syntymisen.
– Uudet yritykset luovat uusia työpaikkoja. Siksi kansallisesti kannattaa nyt pohtia konkreettisia keinoja, joilla rahoitusta suunnataan uusien yritysten syntymiseen ja niiden menestymiseen. Aloittavien yrittäjien näkökulmasta voisi olla hyvä vahvistaa yrittäjävalmiuksia tai tarjota investointituki, joka lähentäisi yritystä isommille, globaaleille markkinoille. Maaseudun kehittämisvaroista kannattaa suunnata osa eläköityvien yrittäjien yrityskauppojen helpottamiseen niin, että liiketoiminta jäisi alueelle työllistämään ihmisiä.
Kujalan mukaan kaikkea rahaa ei pidä kohdistaa pelkkiin investointeihin.
– Hedelmällisempää olisi koota saman toimialojen yritykset laajemmalta maantieteelliseltä alueelta yhdessä kehittämään valmiuksiaan vaikkapa digitaalisuuden tai kansainvälistymisen suhteen.
Kuva: Yrittäjät
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
