Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Eteläpohjalainen lakkivalmistaja ryhtyi keväällä suojavarusteiden valmistajaksi – Kasvomaskit odottavat viranomaisten suositusta

Alun hankaluuksien jälkeen uusien tuotteiden kehitystyö on ollut vaativaa mutta antoisaa.

Keväällä koronavirusepidemian alettua moni yritys joutui miettimään toimintansa uusiksi, niin myös kurikkalainen Tella, jonka päätuote ovat erilaiset lakit.

– Lakkituotanto seisahtui keväällä täysin, joten oli aikaa panostaa kasvomaskien ja muiden turvavarusteiden tuotekehitykseen, Tellan toimitusjohtaja Liina-Maaria Lönnroth kertoo.

Kasvomaskien tuotekehitys alkoi heti maalikuussa ja suojatuotevarusteiden malliston prototyypit olivat valmiita puolentoista viikon jälkeen. Terveydenhuollon ja julkisen puolen tarpeisiin kehitetyn suojatakin valmistus alkoi huhtikuun alussa. Lisäksi suojatarvikemallistoon kuuluvat suojahaalari, -päähine ja kenkäsuojat.

Kasvosuojien osalta kauppa ei käynyt aivan suoraviivaisesti.

– Maskeja kysyttiin paljon maalis-huhtikuussa, mutta emme halunneet tulla markkinoille keskeneräisellä tuotteella, vaan toimia vastuullisesti ja kehittää tuotteesta laadukkaan. Alussa vaivasi myös materiaalipula. Esimerkiksi kuminauhat katosivat ja niiden hinnat kipusivat pilviin. Kun saimme tuotteen valmiiksi ja markkinoille toukokuun alussa, markkina oli tyrehtynyt pahimman epidemian laannuttua, eikä suositusta kasvomaskien käytöstä viranomaisilta tullut, Lönnroth kertoo.

Viranomaissuositusta odotellessa

Tellan kertakäyttöinen kasvomaski on lähes kirurgisen tason suu- ja nenäsuoja. Hetken sillä oli jo lääketieteelliseen laitteen CE-merkintä, kunnes viranomaiset pyysivät lisäselvityksiä.

Lisäselvitykset on tehty ja ne odottavat asiantuntijoiden lausuntoa. Maskikangasta on tutkittu kolmessa eri laboratorioissa, muun muassa VTT:llä.

Lisäksi Tella valmistaa kankaista, pestävää maskia, johon voi asettaa vaihdettavan filtterin, mikä tekee siitä tavallista kangasmaskia suojaavamman.

– Täytyy olla kieli keskellä suuta, mitä suojista voi virallisesti sanoa. Tuotekehityksessä on ollut uusia käsitteitä, jotka on pitänyt opetella. Viranomaisten vaatimuksia on pitänyt seurata tiiviisti. Takit, jotka ovat olleet keväästä asti markkinoilla, vaativat myös testejä ja sertifikaatteja, joissa oli uutta opiskeltavaa, mutta se on kiinnostavaa, Lönnroth kertoo.

Takkeja on myyty pelkästään ammattilaiskäyttöön satoja tuhansia kappaleita. Asiakkaina ovat olleet yliopistolliset keskussairaalat, terveyskeskukset ja huoltovarmuuskeskus.

Maskien suhteen valmistajat odottavat viranomaisten suosituksia.

– Viranomaissuositus on maskikaupan kannalta tärkeä. Toivotaan, että se lähtee liikkeelle mahdollisimman pian, Lönnroth kertoo.

Toimitusjohtaja on itse käyttänyt maskia julkisilla paikoilla koko kesän.

– Aluksi se tuntui oudolta, mutta olen tottunut siihen. Nyt tuntuu jo ahdistavalta olla ihmisjoukossa ilman maskia. Olen saanut myös pitkiä katseita, mutta olen huomannut, että moni lähtee pian käsidesipullolle minut nähtyään. Maski toimii muistutuksena muille ja tiedän, että olen tehnyt kaikkeni, etten olisi mahdollinen tartuttaja, hän sanoo.

Useamman kymppitonnin projekti

Koko tuotekehitys ja valmistus on kotimaista tekoa. Tella työllistää noin 140 suomalaista työntekijää alihankintaketjujen kautta. Myös alkuperäiset tuotteet, eli lakit on valmistettu alihankintana.  

Tellan johdolla useampi eteläpohjalaisyritys lähti mukaan suojavarustetuotteiden kehitykseen. Mukana ovat olleet Lapuan Kankurit, Hakola, Jokipiin Pellava, Santala Print, Pohjanmaan Kaluste, Unico, Univisio, Adea, Osuuskunta Sopiva sekä ensimmäisenä alihankkijana aloittanut Lennol.

Tuotetta ja tuotantoa on kehitetty koko ajan. Lönnroth tiimeineen on lopputulokseen ja tehokkaaseen prosessiin tyytyväisiä.

Tuotekehityksen hinta on ollut useita kymmeniä tuhansia euroja.

– Laboratoriokulut ovat olleet useita tuhansia euroja per kerta, mutta työmäärä, mitä ei tule usein laskettua, on ollut todella suuri. Olen itse tehnyt maalikuusta juhannukseen töitä tauotta, ja meillä on ollut tiivis tiimi tässä mukana. Kesällä olen pitänyt muutamia vapaapäiviä ja tehnyt välillä lyhyempää päivää, jotta saan vähän ladattua akkuja. Olen ollut tästä innoissani ja ottanut hankkeen vähän elämäntehtäväkseni, Lönnroth kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuvat: Kati Saari