Suomen yksinyrittäjien koronatuki kalpenee vertailumaiden tukipakettien joukossa – Asiantuntija: ”Tuki on kokoluokassaan melko vaatimaton”

Suomen talouden ennustetaan supistuvan noin 6-7 prosenttia kuluvana vuonna. Euroopan komission talousennusteen mukaan euroalueen talous supistuu lähes 9 prosenttia vuonna 2020.

Englanti on päättänyt jo toisesta tukipaketista uudella budjettisummalla helpottamaan yritysten ahdinkoa. Nyt tarkastelluissa Pohjoismaissa, Saksassa ja Belgiassa osaan tuista hakuaika on jo loppunut tai loppumassa.

Suomessa koronasta kärsineille yksinyrittäjille on syyskuun loppuun asti tarjolla yksinyrittäjätuki, joka on 2000 euron kertasumma. Sitä on hakenut kesäkuun tietojen mukaan vain kolmasosa yksinyrittäjistä. 250 miljoonan euron määrärahasta jää näillä näkymin käyttämättä noin kaksi kolmasosaa.

Kaiken kaikkiaan yritystukia on Suomessa hakenut vähintään noin kolmannes yrityksistä, ja niitä on jaettu 1,2-1,3 miljardia euroa. Tässä ei ole mukana yrittäjän työmarkkinatukea.

Suomen yksinyrittäjätuki pienempi kuin vertailumaiden koronatuet – Instrumentit hiukan erilaisia

– Suomessa yksinyrittäjätuki on kokoluokassaan melko vaatimaton. Belgian paketti yksin- ja mikroyrittäjille on yhteensä 1,5 miljardin euron suuruinen. Se, että rahaa jäi Suomessa käyttämättä, voi johtua siitä, että se on kertakorvaus. Ehkä sitä ei koeta niin merkittäväksi, että hakemiseen liittyvää hallinnollista työtä katsottaisiin järkeväksi lähteä tekemään, arvioi Suomen Yrittäjien asiantuntija Mira-Maria Kontkanen.

Suomessa on huomioitava, että yksi osa yksinyrittäjien tukipakettia on yrittäjien väliaikainen pääsy työmarkkinatuen piiriin koronasta aiheutuneen kysynnän heikkenemisen vuoksi. Myös muun muassa Norjassa yrittäjät voivat saada väliaikaista työmarkkinatukea.

Yksinyrittäjiä on tuettu pääasiassa 1-3 kuukauden ajan maksettavilla könttätukisummilla sekä muun muassa Tanskassa myös yksinyrittäjät olivat lisäksi oikeutettuja kiinteiden kulujen suoraan tukeen.

Saksa myönsi haettavaksi jopa 10 miljardin edestä suoraa tukea yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille. Saksassa yksin- ja mikroyrittäjiä tuetaan muun muassa 9000-15000 euron suuruisella suoralla kertatuella, jonka on määrä kattaa koronasta aiheutuvia menetyksiä kolmen kuukauden ajan.

Tanskassa alle 10 henkilöä työllistävien yritysten, myös yksinyrittäjien, jotka ovat menettäneet ansioitaan vähintään 30 prosenttia, valtio tukee tulokompensaatiolla, joka on maksimissaan 3000 euroa per kuukausi. Tukea on mahdollista saada kolmen kuukauden ajan. Suomessa työnantajayrittäjien on ollut mahdollista hakea koronan aikaisia kehittämistukia Business Finlandista tai Ely-keskuksista, riippuen työntekijöiden määrästä.

Yrittäjien asiantuntija Brysselissä Mira-Maria Kontkanen tuntee Belgian ja Euroopan maiden koronatilannetta. Belgiassa on 11 miljoonan väestöön nähden paljon yksinyrittäjiä ja freelancereitä, noin 720 000.

– Suomen yksinyrittäjätuenkaltaisia tukia on muun muassa Belgiassa, Ranskassa, Hollannissa, Saksassa, Britanniassa ja Tanskassa. Näissä mainituissa maissa tuki on noin 1000-3000 euroa kuukaudessa, yleensä 1-3 kuukauden ajaksi myönnetty. Suomessa myönnetty tuki oli kertaluontoinen. Belgiassa edellä mainitun kuukausittaisen summan lisäksi yrittäjän on mahdollista hakea alueellista noin 4000 euron kertakorvaustukea, joka on mahdollinen myös yksinyrittäjille ja mikroyrittäjille, jos on joutunut sulkemaan ovensa väliaikaisesti koronan takia, Kontkanen kertoo.

On huomioitava, että paikallis- ja aluehallinnon toimia on Euroopassa vaikea vertailla.

Monissa maissa on verojen lykkäysmahdollisuus sekä laina- ja takuuohjelmia koronan takia vaikeuksiin joutuneille yrityksille.

Jakamatta jääneille rahoille voi tulla tarve – Koronan toinen aalto huolestuttaa

Kustannustuen hakuaika loppuu Suomessa elokuun lopussa. Yksinyrittäjätukea voi hakea syyskuun loppuun ja yrittäjän työmarkkinatuki jatkuu vuoden loppuun.

Pärjäävätkö yrityksemme näillä pelimerkeillä?

– Se on pitkälti kiinni siitä, miten koronan kakkosaalto tulee vaikuttamaan. Jos yhteiskunnat pääsevät yhä enemmän avaamaan yritystoimintaa ja kannustamaan kuluttamista, on mahdollista, että pärjätään jo sovituilla tuilla. Euroopassa moni maa on kuitenkin ottanut uudelleen käyttöön rajoitustoimenpiteitä ja turvamääräyksiä, joista koituu kustannuksia yrityksille. Toinen erityisesti pienyritysten taloustilanteeseen vaikuttava asia on lykätyt sosiaali- ja veromaksut, jotka tulevat maksuun monessa maassa ensi vuoden alussa, Mira-Maria Kontkanen kertoo.

– Koronan yli ja sen jälkeisessä ajassa selviytyminen vaatii yrityksiltä uudenlaista liiketoiminta-ajattelua ja digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Maissa kuten Suomessa, joissa digiloikka on jo otettu kauan ennen koronaa, ollaan etulyöntiasemassa.

Viime viikolla julkaistun Yrittäjägallupin mukaan yritysten tilanne on parantunut kesän aikana. Mutta nyt koronan toinen aalto huolettaa.

SY: Yksinyrittäjätuen hakuaikaa pitäisi jatkaa, lisäksi tarvitaan yksinyrittäjien yrityskehitysseteli

Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kertoo yrittäjäjärjestön käyneen kesän alkupuolelta lähtien yhdessä muun muassa Kuntaliiton kanssa vaihtoehtoja yksinyrittäjätuen jatkoon.

– Yksinyrittäjätuen hakuaikaa pitäisi jatkaa nykyisin ehdoin vuoden 2020 loppuun. Vertailukuukaudet olisivat samat kuin kustannustuessa.

– Lisäksi pitäisi lanseerata kuntien tai niiden elinkeinoyhtiöiden kautta jaettava yksinyrittäjän yrityskehitysseteli, esimerkiksi 4000 euroa, jota voisi käyttää liiketoiminnan kehittämiseen.

Kujalan mukaan yrityskehitysseteli on tarpeen, koska yksinyrittäjillä ei ollut mahdollisuutta hakea Business Finlandin tai Ely-keskusten kehittämistukea.

Lue lisää: Tanskan tukea kiinteisiin kuluihin on kiitelty – Millaisia koronatukia naapurimailla on käytössään? (5.5.2020)

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi