8.9.2020 klo 17:21
Uutinen

Viennin vedossa huolestuneisuutta, miten pärjäävät pienet viejät? Asiantuntija toivoo yrityksiin lisää kunnianhimoa ja pyrkyä vientimarkkinoille

Teknologiateollisuuden mukaan alan yritysten vienti yskii. Suomalaisten vientiyritysten ongelmista kertoo myös Tullin tuoreet vientitilastot: tammi-heinäkuussa pudotusta edellisvuoteen oli 17 prosenttia.

Teknologiateollisuuden osuus Suomen tavara- ja palveluviennistä on noin puolet. Suurten vientiyritysten heikentyneet näkymät heijastuvat myös alihankkijoihin.

Tulli kertoi eilen pudotuksista vientiluvuissa. Tammi-heinäkuussa yhteenlaskettu tavaraviennin arvo väheni lähes 17 prosenttia ja tuonnin arvo noin 12 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinäkuussa tavaraviennin arvo oli noin 14 prosenttia pienempi kuin viime vuoden heinäkuussa.

Tavaraviennin taso on pysytellyt jo reilut kymmenen vuotta samalla tasolla. Tavaravienti oli yli kymmenen vuotta sitten, vuonna 2007 65,7 miljardia euroa ja viime vuonna lukema oli 65 miljardia euroa. Viennistä noin 85 prosenttia tulee suuryrityksiltä.

Miten vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä saataisiin kasvamaan?

Suomen Yrittäjät on ollut vetovastuussa Pk-yritykset maailmalle -kiertueesta, jota tehdään yhdessä Team Finland-verkoston ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen kanssa.

– Meidän pitää saada kunnianhimo riittävän korkealle tasolle, sillä ketään ei voi pakottaa kansainvälistymään. Motivaatio pitää olla firmassa itsessään, Suomen Yrittäjien kansainvälisyysvaliokunnan puheenjohtaja Aija Bärlund sanoo.

Bärlundilla on pitkä kokemus kansainvälistymispalveluista. Hän on ollut muun muassa Finpron palveluksessa ja työskennellyt Pariisissa, Kööpenhaminassa ja Pekingissä aikoinaan.

– Pk-yritykset maailmalle -kiertue on ollut onnistunut konsepti mutta valitettavasti korona on nyt estänyt fyysisiä tapaamisia. Juuri tutkimme Yrittäjien kansainvälisyysvaliokunnassa mahdollisuutta kehittää uutta kansainvälistymisen ohjelmaa vientiä aloittaville pk-yrityksille, Aija Bärlund kertoo.

Hän on Business Finlandin auktorisoima kansainvälistymiskonsultti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kertoi toukokuussa, että Suomen palveluvienti kasvoi 53 prosenttia vuosina 2010-2018. Palvelualojen palveluvienti on kasvanut merkittävästi, kun taas teollisuuden palveluvienti on Etlan tutkimuksen mukaan kääntynyt laskuun. Digitalisaatio on muuttanut palvelujen luonnetta.

Yhdysvallat oli Suomen tärkein vientimaa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palveluiden osalta. Tilastokeskuksen mukaan tietotekniikkapalvelut muodostavat noin 40 prosenttia koko Suomen palveluviennistä.

Pk-viejät keskittyvät nyt lähialueille

Syksyä varjostavat matkailurajoitukset, jotka haittaavat kansainvälistä kauppaa.

Aija Bärlund mainitsee kaksi hyvää esimerkkiä vientiä tukevista palveluista: BusinessOulu järjestää viennin tueksi hautomotoimintaa ja suuryrityksen järjestämä alihankintapäivä, kuten oli UPM:n Uruguayn -hankkeen tapahtuma arvoketjun yrityksille. Näin veturiyritys voi vetää mukanaan alihankintaketjun maailmalle.

– Vientiä harjoittavien pk-yritysten määrä oli nousukiidossa ennen koronakriisiä. Nyt korona on häiriinnyttänyt tilannetta. On edelleen tiettyjä maita, joiden kanssa bisnes toimii hyvin, kuten Venäjä. Myös verkkokaupan kehitys on ollut iloinen yllätys. Olen kuullut alueiden vientiyrityksistä valonpilkahduksia: yrityksissä on investointihalukkuutta ja -kyvykkyyttäkin löytyy.

– Näyttää siltä, että pk-yritysten fokus on nyt lähialueilla, kuten Pohjoismaissa, Saksassa, Englannissa ja Venäjällä. Viime vuonna käyttöön tullut e-viisumi tulee buustaamaan entisestään asioita Suomen ja Venäjän välisessä kaupassa.

Bärlund muistuttaa, että digitalisaatioon panostaminen kannattaa.

– Kaikki mitä voidaan digitalisoida, digitalisoidaan, ja kestävä kehitys on toinen voimakas ajuri isossa kuvassa.

– Business Finlandin koronakriisin kehittämistuet ovat hienosti auttaneet yrityksiä kehittämään yritystoimintaa, vientivalmiuksia ja digitalisaatiota. Kun muuten on ollut hiljaista, niin aika on käytetty hyödyllisesti kehittämiseen, Yrittäjien kansainvälistymispäällikkö Thomas Palmgren toteaa.

Palmgren kannustaakin yrityksiä kehittämään verkkokauppavalmiuksia. Business Finlandin Experience Commerce -verkkokauppaohjelmaan kannattaa tutustua.

Yrittäjillä on kansainvälistymisen yhteyshenkilöverkosto – Vientiä aloittavan kannattaa ensin ottaa yhteys ELY-keskukseen

Kansainvälistymispalveluita ja -rahoitusta tarjoavat Team Finland -verkosto. ELY-keskukset toimivat lähellä yrittäjää maakunnissa ja maailmalla auttavat Business Finlandin vientikeskukset ja UM:n edustustot. Myös valtion erityisrahoitusyhtiö Finnveran palveluihin kannattaa tutustua.

Business Finlandiin on myös tulossa keskitetty EU-rahoituksen neuvontapalvelu. Tästä saadaan lisätietoa syyskuussa.

– Vientiä suunnittelevan yrittäjän kannattaa ensin olla yhteydessä ELY-keskukseen. Business Finlandin palveluihin kannattaa tutustua ja he julkaisevat markkinasignaaleja eri markkinoilta. Business Finlandin asiantuntijat maailmalla pystyvät auttamaan, ja heidän sivuillaan on expert-tietokanta, josta löytää myös yksityisiä kansainvälistymisen konsultteja.

Tiesithän, että Suomen Yrittäjillä on kansainvälinen yhteyshenkilöverkosto. Yhteyshenkilöverkoston tarkoituksena on auttaa suomalaisia pienyrityksiä kansainvälisessä kaupassa.

Lataa tästä Kansainvälistyvän yrityksen rahoitus ja palvelut -opas

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi