Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Sote

Lääkäripalveluyritykset ja Näe ry tyrmäävät hallituksen sote-esityksen

– Esitys on paluuta 30 vuoden takaiseen tilanteeseen, toteaa Lääkäripalveluyritysten Ismo Partanen. – Mikäli lakipakettiin ei tehdä merkittäviä muutoksia, tulee uudistuksesta luopua, sanoo Näe ry:n Panu Tast.

Lääkäripalveluyritykset ry:n (LPY) toiminnanjohtaja Ismo Partanen sanoo, että jos sote-uudistukseen liittyvä järjestämislaki hyväksytään nyt lausunnolla olevassa muodossa, se merkitsee paluuta lähes 30 vuoden takaiseen tilanteeseen. Tapahtuu vallankaappaus, jossa maakunnista tulee valtion käskynhaltijoita alueille.

LPY:n Partanen viittaa kannanotollaan vuoden 1993 valtionosuusjärjestelmän uudistukseen. Sitä ennen valtio ohjasi kuntien operatiivista toimintaa hyvinkin tarkasti laeilla, asetuksilla, normeilla ja ohjeilla.

− Silloista järjestelmää pidettiin kaavamaisena ja jäykkänä eikä se sisältänyt riittävästi mahdollisuuksia paikallisten olosuhteiden huomioimiseen ja toiminnan kehittämiseen eikä kannusteita tuottavuuden parantamiseen. Miksi nyt kannattaisi palata vanhan, huonoksi havaitun järjestelmän kaltaiseen tilanteeseen? Partanen kysyy.

Vaikka nykyinen sote-järjestelmä on parempi kuin ennen vuotta 1993 voimassa ollut, se on LPY:n mukaan hajanainen, sirpaleinen ja haavoittuva. Kuntayhtymärakenteen takia nykyisessäkin palvelujärjestelmässämme on demokratiavajetta. Sote-maakuntauudistus ei korjaa sitä.

Esimerkki nykyisestä demokratiavajeesta on se, että kuntien omistamiin sairaanhoitopiireihin valitaan päättäjät välillisen demokratian kautta. Koska sairaanhoitopiireillä on myös osittain vastuuta erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämisestä, on kuntien omistajaohjaus erittäin haastavaa.

− Tämä on johtanut usein siihen, että kunnat eivät ole voineet vaikuttaa erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sopeutus tehdään tinkimällä perusterveydenhuollosta, Partanen sanoo.

Lakiluonnoksessa yritysten rooli on heikko

Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry SOA ovat tyytymättömiä hallituksen lakiluonnokseen sote- ja maakuntauudistuksesta.

– Mikäli lakipakettiin ei tehdä merkittäviä muutoksia, tulee uudistuksesta luopua, sanoo Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry:n toimitusjohtaja Panu Tast.

NÄE jättää virallisen lausuntonsa 25.9. mennessä.

NÄE ry:n sote-lausunnon mukaan lakiesityksen suurin ongelma on julkisen tuotannon ensisijaisuus myös sellaisissa palveluissa, joita se ei lainkaan tuota. Lakiluonnoksissa yritysten rooli on heikko, ja yrittäjien ja ammatinharjoittajien on vaikea päästä palveluntuottajiksi.

Mikro ja pk-yrityksiä helpottavat välineet kuten palvelusetelit puuttuvat esityksestä lähes täysin, tai jäävät tulevien sote-maakuntien oman yrittäjämyönteisyyden varaan. Lakiesityksessä on myös paljon julkisen- ja yksityisen sektorin välistä, totuttua terveydenhuollon ammattihenkilöiden yhteiskäyttöä- ja ostopalveluita rajoittavaa sääntelyä.

Tämä on Tastin mukaan huolestuttavaa, sillä seuraavan vuosikymmenen kuluessa väestön ikääntymisestä johtuvat silmäterveydenhuollon resurssiongelmat vain kasvavat. Väestön ikääntyminen sekä kaksinkertaistaa kaihista, diabeettisista silmäsairauksista, glaukoomasta ja silmänpohjan ikärappeumista kärsivien potilaiden lukumäärän että pääosin näistä sairausryhmistä muulle terveydenhuollolle aiheutuvat, jo nyt vuosittain 1,7 miljardin euron suuruiset kustannukset. Silmäterveydenhuollon asiakaskäynnit tulevat samaan aikaan neljä – tai jopa kahdeksankertaistumaan – nykyisestä.

– On selvää, että tarvittavat silmäterveydenhuollon palvelut voidaan turvata vain hyödyntämällä myös yritysten tarjoamia resursseja ja palveluita, sekä ottamalla ne mukaan alan palvelujen kehittämistyöhön. Kun palvelurakenne on lisäksi vuosikymmenien kuluessa vakiintunut ja palvelut sekä työpaikat syntyneet yksityisiin yrityksiin, on toimintoja käytännössä mahdotonta siirtää lainsäädännöllä julkiselle sektorille, Tast painottaa.

Palvelusetelit hyviä välineitä tulevaisuuden sote-keskuksille

Suomessa on valmis, lähes 700 toimipaikan optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen ja silmälaboratorioineen, joilta tulevat sote-maakunnat voisivat ostaa palveluja oman tuotantonsa täydennykseksi tai siirtää pysyvästi vähemmän vaativia hoitoja ja seurantoja niille palvelusetelein tuotettaviksi ja siten vapauttaa omaa kapasiteettia vaativampiin toimenpiteisiin.

– Näissä terveydenhuollon toimipisteissä työskentelee yli 95 % Suomen laillistetuista optikoista, joiden tuottamat ennaltaehkäisevät silmäterveyspalvelut, uusimmilla teknologisilla välineillä, takaavat ikääntymisestä johtuvan silmäterveydenhuollon hoitamisen kansallisesti, sanoo Suomen Optometrian Ammattilaiset ry SOA:n hallituksen puheenjohtaja ja ERTOn hallituksen jäsen Taina Ponto.

Kattavat perustason silmäterveyspalvelut olisi siis helppo toteuttaa tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen optikkoliikeverkostoa ja palveluseteliä hyödyntämällä. Hallituksen esitys antaa nykymuodossaan tähän vain vähän mahdollisuuksia.

Yksityisten palveluiden käyttäminen silmäterveydenhuollossa olisi myös taloudellisesti järkevää.  Tuoreiden laskelmien mukaan silmäterveydessä voitaisiin säästää jo nyt vuosittain yli 30 miljoonaa euroa yksityisiä palveluntuottajia hyödyntämällä.

toimitus(at)yrittajat.fi