Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yksinyrittäjä

Media-alan yrittäjä selvisi aivoinfarktista – ”Koko ajan yritän tasapainoilla, mikä on sopivasti työtä”

Miltä kuulostaa tehdä kuukauden verran putkeen 70 tunnin työviikkoja – toistuvasti? Hurja työtahti osoittautui vaaralliseksi media-alan yksinyrittäjä Emilia Salorannalle. Nyt hän jakaa neuvonsa muille.

Emilia Salorannan työtahdin pysäytti aivoinfarkti maaliskuussa 2019. Toimittaja-kirjailija oli vain 35-vuotias, kun hän joutui äkillisen aivoinfarktin takia sairaalaan 2,5 viikoksi. Saloranta on työskennellyt 14 vuotta media-alan yrittäjänä. Tällä hetkellä hän tuottaa Me Naiset -lehteen seurapiiripalstaa ja tekee artikkeleja aikakauslehdille. Hän myös kirjoittaa elämästä infarktin jälkeen Gaalanainen-blogissaan ja kirjoittaa saman nimimerkin alla Instagram-sisältöjä.

Salorannalla on 12-, 9- ja 5-vuotiaat lapset. Salorannan viikot ja kuukaudet ovat välillä rytmittyneet niin, että reissutyötä tekevän miehen palattua kotiin Saloranta on tehnyt pitkiä, kuuden päivän, työviikkoja. Työpäivät venyivät välillä 12-14 tuntiin. Joka toinen kuukausi hän teki lyhyempiä, 45 tunnin, työviikkoja. Näin kävi myös maaliskuussa 2019.

– Mies oli tullut alkuviikosta kotiin työmatkalta. Tein sen viikon 14 tunnin työpäiviä, mikä ei ollut minulle sinällään uutta. Olin luvannut kuopukselle perjantaina, että hän pääsisi kaverille yökylään. Menimme ystäväni ja hänen lapsensa luo yöksi. Lapset menivät nukkumaan, ja jäimme kaverini kanssa juttelemaan. Kun yritin puhua, suusta tuli vain epämääräistä möngerrystä.

Saloranta arveli mielessään, että hänellä on aivoninfarkti. Ystävä soitti ambulanssin.

”Infarktista seurasi hirveä väsymys”

Aivoinfarktista seurasi pakkolepo sairaalassa. Sairaalassa myös huomattiin, että Salorannalla oli ollut toinen pienempi aivoinfarkti jo hiukan aikaisemmin, ehkä nukkuessa. Aivoinfarktissa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu. Kun aivoinfarkti tulee, pitää soittaa heti hätäkeskukseen, sillä nopea hoitoon pääsy on tärkeää.

– Selvisin hyvin pienellä kahdesta aivoinfarktista. Infarktista seurasi lähinnä hirveä väsymys. Minulle kerrottiin, että näin aivot yrittävät korjata itse itseään. Perusteellisissa tutkimuksissa ei löytynyt infarkteille mitään syytä.

Yrittäjä Emilia Saloranta sai lääkityksen, joka jatkuu loppuelämän.

– Aivoinfarktista jäi pitkään jälkioire, että puhe alkaa pätkiä, jos yritän tosi väsyneenä puhua. Myös englantia puhuessa olen huomannut erilaista hitautta ja epäloogisuutta verrattuna aikaisempaan.

Uupumuksen merkit tulivat uudelleen elokuussa – ”Oli pakkorako tehdä koronan siirtämiä töitä”

Media-alan yrittäjän töitä siirtyi keväällä paljon syksylle koronan takia. Elokuussa kalenteri olikin sitten todella täynnä.

– Monella yrittäjällä voi olla nyt pakkorako tehdä paljon koronan siirtämiä töitä, mikä voi olla riskin paikka terveydelle. Huomasin saman itsekin elokuussa, että päässä kohisi, aloin uupua ja tuli puutumisia eri puolille kehoa. Silloin ei uskalla myöskään nukahtaa. Tämä johtui osittain työhommien kasaantumisesta. Ymmärsin silloin, etten voi vetää enää kuukauden mittaisia putkia tällä tavalla, Saloranta kertoo.

Emilia Salorannalla ei ollut ennen infarktia juuri varoittavia merkkejä, paitsi epämääräinen väsymys.

– Minulla on ollut nuoresta asti taipumus vetää kalenteri täyteen, sillä olen tosi kunnianhimoinen ja innostun monista asioista. Meillä on kolme lasta, niin elämä on muutenkin hyvällä tavalla täyttä. Lapsiperheen arjen rytmittäminen ei ole tarjonnut lepohetkiä luonnostaankaan, vaan niitä pitää tietoisesti järjestää. Elämä on kuitenkin opettanut minut superorganisoijaksi.

Saloranta valitsi yrittäjyyden jo 24-vuotiaana. Parhaillaan hän kirjoittaa Varpu Hintsasen kanssa kirjaa, jonka on tarkoitus ilmestyä syksyllä 2021.

Huomio palautumiseen – Yrittäjälle ei kannata sanoa, että laita kone kiinni kello viisi

Yrittäjä työn luonteeseen kuuluu vapaus ja vastuu tekemisestä. Saloranta uskoo, että riski uupumiseen voi olla suurempi kuin vakituisessa palkkatyössä olevilla.

– Yrittäjillä ei ole mahdollisuutta aina laittaa tietokonetta kiinni kello viisi, olla tavoittamattomissa tai jäädä sairauslomalle. Työnteko on kokonaisvaltaisempaa, ja on itse otettava vastuuta eri tavalla myös työstä ja vapaasta.

Kiireistä arkea elävä Saloranta onkin pyrkinyt nyt ottamaan kotityöpäivinä hetken itselleen ja käynyt hakemassa kävellen vaikka lounaan.

Hän on yrittänyt olla armollisempi itselleen: pieni sekasotku kotona ei haittaa. Työpäiviin kuuluu normaalisti myös kahtena päivänä viikossa urheilua.

– En tuomitse ketään yrittäjää liiasta työnteosta, sillä ymmärrän sen, ettei aina ole vaihtoehtoa. Toki sen takia ei kannata kuolla. Itse yritän tämän kanssa vetää rajoja koko ajan: mikä on liikaa ja mikä sopivasti.  Haluan painottaa, että koen kiitollisuutta, että saan toteuttaa intohimotyötäni sellaisissa medioissa, joita arvostan.

Yksi asia häntä ärsyttää.

– Joskus minua ärsyttää se, että vakituisessa työssä olevat ihmiset tulevat sanomaan usein, että sinun pitäisi levätä. Sanon joskus suoraan, että ”joo ootas, laita mun tilille 2000 euroa laskuja varten, niin mä lähden tästä nyt kotiin vähän latautumaan”.

Nyt Saloranta pyrkii pitämään työviikkojensa pituudet aisoissa. Se on välillä tasapainoilua.

– Kalenterin suhteen olen tosi järjestelmällinen. Neuvoni muille on, että asioille kannattaa varata mieluummin enemmän aikaa, mitä niihin arvioi kuluvan. Jos työjuttu ei viekään niin kauan, saattaa itselle jäädä lepohetki. Aikaisemmin olen optimoinut asioita vähän turhankin optimistisesti.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi

Kuva: Tiia Ahjotuli