Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Markkinointi

Satokausikalenteri myi loppuun vuonna 2019 someyleisöä kasvattamalla – Perustaja kertoo vinkit tehokkaaseen someviestintään

Vessahetki on hyvä mahdollisuus someviestintään.

Sosiaalisen median palvelut ovat tärkeitä markkinointi- ja viestintäkanavia mille tahansa yritykselle. Moni yrittäjä kokee somekanavien päivittämisen kuitenkin aikaa vievänä ja tehottomana. On sitä muutakin tekemistä kuin roikkua somessa!

Suomalaisen Satokausikalenterin tekijätiimi avaa omaa onnistumistaan sosiaalisen median hyödyntämisessä. Konseptin tarkoitus on houkutella ihmisiä syömään enemmän sesonkien mukaisia vihanneksi ja hedelmiä ja jakaa kohderyhmän ruokailutottumuksia helpottavaa hyötytietoa.

Perustaja Samuli Karjula kertoo tiimin niksin ajanhallintaan.

– Olen lanseerannut käsitteen vessapäivitys, jonka nykyinen toimitusjohtajamme Nata on sisäistänyt hyvin. Kun päivityksen tekee vessareissulla, se tulee tehtyä useamman kerran päivässä, Karjula kertoo.

Vessa päivityksen idea on siinä, että se tehdään tilanteessa, kevyesti ja leikkisästi sen hetkinen someilmapiiri huomioiden. Karjulalla ja työparillaan Natalia Salmelalla on molemmilla pieniä lapsia. Usein vessassa päivityksen saa tehdä rauhassa.

– Olemme monta kertaa todenneet, että ihmiset eivät uskoisi, jos tietäisivät, miten näitä tehdään, Karjula kertoo.

Vessapäivitykset koskevat vain oman brändin sisältöjä. Yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettavat sisällöt hyväksytetään asiakkaalla ja tuotetaan yhdessä heidän kanssaan.

– Niitä hoitavat someasiantuntijat ja sisällöntuottajat ihan virka-ajan puitteissa.

Käyrät kohti taivasta

Metodi toimii. Salmela piti taannoin pilvipalveluita tarjoavan Meltwaterin tilaisuudessa esitelmän, jossa hän avasi Satokausikalenterin sosiaalisen median strategiaa.

Julkaisujen näyttökerrat ovat nousseet 123 prosenttia, sitoutumisaste 3,8 prosenttia ja Instagram-seuraajien määrä 72 prosenttia vuonna 2019.

Karjula on perustanut Satokausikalenteri-konseptin vuonna 2013, ja pyöritti sen orgaanista sisällöntuotantoa yksin vuoteen 2018 saakka. Salmela tuli mukaan tuolloin ja toi mukanaan osaamista vaikuttajamarkkinoinnista sekä mediakampanjoista. Tämän vuoden maaliskuussa mukaan tuli myös asiakkuuspäällikkö Janni Kitti. Salmela jäi äitiyslomalle alkusyksystä.

Mistään valtavasta tiimistä tai budjetista ei siis ole kysymys. Saavutettujen lukujen mainosbudjetti on nolla euroa.

Lisäksi Satokausikalenteri myytiin loppuun, yritys palkittiin parhaana Nordic-tason ruokaviestijänä EMBLA-gaalassa Reykjavikissa toukokuussa 2019 ja Sydänliitto palkitsi Satokausikalenterin työstään Vuoden 2019 terveyden edistämisen kunniapalkinnolla.

 

Kustannustehokasta kokeilevaa puuhastelua

Karjula uskoo, että moni yrittäjä kompastuu sosiaalisen median päivittämisessä oman mielen sisäisiin esteisiin.

– Moni kokee, että pitäisi olla jotenkin virallista tai että jos jotain laittaa nettiin, se on aina siellä. Me olemme edenneet yrityksen ja erehdyksen kautta.

Karjula kertoo, että taidemaailmassa tekotavalle on olemassa termi bricolage, joka tarkoittaa taiteen luomista saatavilla olevista materiaaleista. Yritysmaailmassa se tarkoittaa kustannustehokasta kokeilevaa puuhastelua.

– Jos näet hienon porkkanan kaupassa, ota kuva ja laita someen! Jos se ei toimi, poistamme päivityksen ja laitamme sen uudelleen eri viestikärjellä.

Tärkeää on muistaa, että ei viesti pelkästään tuotteesta vaan asiasta sen ympärillä. Satokausikalenterin missio on selkeä, mutta sisällöksi sopivat aihepiirit ovat laajoja.

Sama filosofia sopii muillekin tuotteille.

– Jos valmistat saunakauhoja, hyödynnä koko saunomisen käsite. Pelkästä tuotteesta viestiminen on haastavaa ja myös kohdeyleisölle tylsää. Jos pääministeri pukeutuu tuotteeseesi, ratsastaisin sillä ja kysyisin seuraajiltani, huomasivatko he tämän. Osallistaminen tarjoaa syyn reagoida sisältöön, Karjula sanoo.

Satokausikalenterin insight, eli viestinnän tunnistettavan haasteen ratkaisu on se, että kasvikset ovat brändittömiä tuotteita, joilla on pienet myyntikatteet. Mikään toimija ei varsinaisesti edistämistä vihannesten käytön lisäämistä. Satokausikalenteri on puolueeton toimija, joka pyrkii kuluttajien lisäksi saamaan alan toimijat vastaamaan kysyntään.

Asiakas on tärkein

Sisältö on paras tapa sitouttaa yleisöä tuotteeseen. Satokausikalenterin oma myyntisesonki on elokuusta joulukuuhun, jolloin yritys tarvitsee verkkokauppaansa liikennettä. Loppuosan vuodesta satokausi-tiimi mietti, mitä kannattaisi tehdä.

– Päätimme kasvattaa kohdeyleisöä lisäarvoa tuottavan sisällön kautta, jotta seuraavana myyntikautena seuraajia on taas enemmän.

– Uskon, että jos yrittäjä laskee seuraajilleen euromääräisen arvon jollakin kertoimella, motivaatio sisällön luomiseen kasvaa.

Tärkeintä on, että sisältö on asiakaslähtöistä. Usein se unohtuu.

– Moni miettii portfoliota ja päivitysten yhdenmukaisuutta. On hyvä muistaa, että seuraaja näkee yksittäisiä päivityksiä sisältöjen virrassa, eikä tutki koko profiilin portfoliota. Meillä voi olla päivityksessä ruma kuva, mutta tekstin informaatio tekee siitä tärkeän. Vastaavasti hieno kuva tai oivaltava video ei tekstiä kaipaa.

Aloita jostain

Pienellä yrityksellä ei tarvitse olla valmista brändimanuaalia tai yltää isojen toimijoiden tasolle. Tärkeää on saada asia julki, jonka jälkeen siitä saa palautetta ja sisältöä voi alkaa kehittää. Kun muistaa, kenelle sisältöä tekee, oman brändin äänensävy muodostuu ajan kanssa.

Satokausikalenterilla on neljä pääkohderyhmää, ja jokainen päivitys palvelee jotakin näistä kohderyhmistä.

– Sisältöä ei tehdä kilpailijan takia, voittaaksemme jonkun some-palkinnon tai ollaksemme parempia kuin Suomen arvostetuimmat brändit. Traktorin ratissa kuvattu video tai kuva voi toimia kohderyhmässä oikein hyvin verrattuna pelkkään tuotepakkaukseen tai viimeiseen asti stailattuun kuvaan, Karjula sanoo.

– Hyvä ohjenuora on, että tuottaa sellaista sisältöä mitä itse tykkää kuluttaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi