Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Turveyrittäjät järkyttyneitä päästövähennysten aikataulusta – ”Nyt meillä on sotkua ja ympäristöongelmia"

Turveyrittäjät ovat järkyttyneitä hallituksen turvevero-päätöksestä ja aikataulusta. – En olisi ikinä uskonut, että näin käy, Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää sanoo.

Turvealan yrittäjät ovat olleet järkyttyneitä ja ymmällään hallituksen päätöksestä, jonka mukaan turvevero nousee 2,7 euroa megawattitunnilta. Työ- ja elinkeinoministeriön suunnittelu- ja konsulttitoimisto AFRY:lta tilaaman selvityksen mukaan turpeen poltosta ja käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt vähentyvät vähintään 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä markkinaehtoisesti päästöoikeuden hinnan noustessa ja jo kevyiden veronkorotusten avulla.

Koneyrittäjät ry, joka turvealan yrittäjiä edustaa, uskoo, että päätös johtaa nopeaan energiaturvetuotannon alasajoon lähivuosina. Tämä tietäisi vähintään 2000 työpaikan katoamista alalta ja alinhankintaverkostojen vaikutusten myötä vielä korkeammaksi.

AFRY:n selvityksen mukaan turpeen päästöt vähenisivät vuoteen 2025 mennessä 78 prosenttia vuoden 2016-2018 keskiarvosta, kun tehdään lähes vastaava veronkorotus kuin hallitus on nyt päättänyt. Korkeammalla veronkorotuksella päästövähennys olisi 87 prosenttia. Kyseisissä skenaarioissa päästöoikeudenhinnan oletetaan nousevan 32 euroon.

– Viimeaikaisen selvityksen perusteella, turpeen energiakäyttö tulee vähentymään vuodelle 2021 tehtävällä veronkorotuksen tasolla hyvin radikaalisti muutamien vuosien aikana. Tämä olisi kova isku alan yrittäjille, Suomen Yrittäjien ekonomisti Sampo Seppänen kertoo.

"Monta huonoa puolta"

Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpään mukaan päätös tuli alan silmille yht’äkkiä, ja siinä on monta huonoa puolta.

AFRY:n selvitysraportissa käy ilmi, että turpeen kilpailukyky olisi puuhakkeen tasolla vuonna 2030, mutta Vainionpään mukaan veronkorotus tuhoaa turpeen kilpailukyvyn. Tuontipuun energiakäyttö kasvaa ja Vainionpää pelkää, että metsäteollisuuden raaka-ainespuu menee poltettavaksi, vaikka hallitusohjelman mukaan näin ei saisi käydä. Myös tuontipuun määrä Suomeen kasvaa.

– Latvialaiset ja liettualaiset voimalaitokset vaihtavat turpeeseen ja myyvät puun Suomeen. AFRY:n selvitysraportti väittää, että tämä sataa suomalaisen haketusyrittäjän laariin, mutta jos tehtaan kylkeen tulee murskain, haketusyrittäjän markkina menee siinä, Vainionpää toteaa.

Turpeen alasajo vaikuttaa myös maatiloihin, jotka käyttävät kuiviketta sekä kasvuturvetuotantoon. Pelkkä kuivike ja kasvuturvetuotanto ei Vainionpään mukaan ole kannattavaa. 

Hän uskoo, että turpeen nopea alasajo syö myös suokoneiden arvon, joita ei enää tarvita. Se vaikuttaisi konepajayrittäjiin, joiden työ siirtyisi ulkomaille, missä markkinat ovat.

– En olisi ikinä uskonut, että näin käy.

Investointien määrä hirvittää

Voimalaitokset käyttävät turvetta polttoaineenaan ja monille se on jopa pääpolttoaine. AFRY:n selvityksessäkin todetaan, että monelle laitokselle turpeen käyttö on teknisesti välttämätöntä.

Investointi uuteen kattilaan, joka söisi raaka-aineenaan mitä vain, on suuri päätös, jos käytössä olevan kattilan käyttöikää on vielä jäljellä kymmenenkin vuotta.

Ylipäätään turveyrittäjillä on soissa ja laitteissaan kiinni rahaa kiinni miljoonien eurojen edestä. TEM arvioi, että nopea turpeesta luopuminen aiheuttaa 360-460 miljoonan euron investoinnit. Suokenttien ja koneiden arvonlaskun kustannukset olisivat 210 miljoonaa euroa. Kattiloiden investoinnit liikkuisivat 150-250 miljoonan euron välillä. Lukuihin liittyy suuria epävarmuuksia.

– Kuka pankkiiri antaa uutta lainaa, jos yrittäjällä on entisiä lainoja parin miljoonan euron edestä, Vainionpää kysyy.

Vainionpäätä harmittaa se, että laillinen elinkeino ajetaan alas ennätysvauhtia, mutta kukaan ei ole miettinyt sitä, miten se tehdään ja mitä vaikutukset ovat.

Oikeudenmukainen siirtymä ei toteudu

Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä kannustaa TEM:n tiedotteessa keskittymään turpeen käytön vähenemisen vaikutusten hillitsemiseen sekä oikeudenmukaisen siirtymän rahaston varojen käyttöön tukemaan turpeen energiakäytön vähenemistä, turvealan yritysten uusia elinkeinomahdollisuuksia ja työntekijöiden uudelleen koulutusta.

– Yrittäjille on isot investoinnit kiinni turpeen tuotannossa. Oikeudenmukaisen siirtymän toteutuksessa tulee huolehtia, että yrittäjillä ei jää pelkkä tyhjä arpa käteen, Suomen Yrittäjien Seppänen sanoo.

Vainionpää ei usko, että oikeudenmukaisuus toteutuu.

– Oikeudenmukaisesta siirtymästä tässä ei voida puhua. Mikään tukijärjestelmä ei ehdi mukaan näin nopeaan päätökseen, Vainionpää sanoo.

Kysymykseen siitä, miten turvealan yrittäjät olisivat hoitaneet tilanteen, Vainionpäällä on vastaus: hallitusti.

– Uusien soiden luvittaminen lopetetaan. Soiden loppuunajo kestää 5-10 vuotta, ja tänä aikana turpeen tuotanto olisi pienentynyt jo itsestään. Samalla soita ei olisi jätetty heitteille ja vedet olisi käsitelty hallitusti. Nyt meillä on sotkua ja ympäristöongelmia. Korvauksia yrittäjille ei olisi tarvinnut miettiä, koneet olisi ajettu loppuun ja laitosten investoinnit kuoletettu hallitusti. Yrittäjät olisivat ehtineet eläköityä, eikä tarvitsisi miettiä, mitä töitä niille keksittäisiin muutamiksi vuosiksi, Vainionpää sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi