”En paahda enää kaasu pohjassa” – Näistä merkeistä tunnistat uupumuksen

Hämeenlinnan Ahvenistolta pääsee suoraan metsälenkille. Piritta Seppälä menee kuitenkin nykyään metsään eri mielentilassa kuin aikaisemmin. Nykyään hän lenkkeilee omasta aidosta halustaan.

Nuorena Seppälä ui, muodostelmaluisteli ja suunnisti kilpaa. Nykyään hän kiipeilee vuorilla, joogaa ja lenkkeilee.

Treenaamisesta nauttiminen on yksi osa toipumista uupumuksesta, jonka Seppälä koki ensin vuonna 2016 ja uudestaan vuonna 2018.

– En koe sitä työuupumukseksi vaan elämän uupumukseksi. Olin suorittanut elämää joka osa-alueella lomien, ystävien, perheen ja harrastusten suhteen. Vapaa-aikani on ollut aina täysin ohjelmoitua.

Kamelin selkä katkeaa

Lisäksi on työstressi. Seppälä perusti viestintätoimiston vuonna 2010. Hän palkkasi työntekijän vuonna 2015. Kun hallintokoordinaattori jäi äitiyslomalle, yrityksen prosessit eivät olleet vielä valmiit siihen, että uusi ulkopuolinen ihminen voisi vain hypätä mukaan. Lisäksi yrityksessä oli nousukausi, eli töitä ja projekteja riitti.

– Palkkasin uuden kouluttajan sekä harjoittelijan ajatellen, että se säästää aikaa, mutta johtamiseen käyttämäni aika lisääntyi. Tein välillä koulutusmateriaaleja jopa taksissa matkalla keikalle, Seppälä kertoo.

Lopulta uupumuksen laukaisi näennäisen pieni asia henkilökohtaisessa elämässä.

– Molemmilla kerroilla uupumuksen on laukaissut yksityiselämän tapahtuma, mutta ne eivät ole todellisia syitä uupumuksen taustalla. Oireita oli ollut jo vuosia aikaisemmin, mutta en osannut toimia ennen kuin oli pakko, Seppälä kertoo.

Lääkäriin Seppälä hakeutui, kun sydän hakkasi niin, että tuntui kuin se heittäisi volttia.

Opitut taidot käyttöön koronakeväänä

Seppälä on saanut terapeutin kanssa työkaluja omaan ajanhallintaan, mutta ennen kaikkea omien ajatusrakenteiden ja suhtautumisen kääntämiseen.

– Jatkuvassa stressitilassa ajatukset ja asioiden mittasuhteet vääristyvät. Olen oppinut priorisoimaan, tiivistämään ja keskittymään. Valitsen henkisesti vähemmän kuormittavia projekteja. Vapaa-ajalla olen jättänyt tapaamatta ystäviä, vaikka joku voi siitä loukkaantua. Olen oppinut nostamaan itseni ja jaksamiseni ykköseksi.

Tärkeä oppi on ollut tehdä vain se, mikä on aidosti tarpeellista. Sen lisäksi voi tehdä vähän muuta, jos on voimia.

Opitut taidot tulivat tarpeeseen koronakeväänä, kun oli pakko toimia toisin kuin normaalisti. Kriisi, kuten työkeikkojen menetys tai päätös lomauttaa hallintokoordinaattori ovat raskaita tapauksia. Seppälä myöntää, että omakin pää meni pyörälle.

– Mietin, miksi meillä ei ole keikkoja, kun muilla tuntui olevan. Hallintokoordinaattorini kuitenkin muistutti aina, että jokainen hiihtää omaa latuaan. Kenties meillä on erilainen toimintamalli kuin heillä. Oli helpottavaa kuulla myös niistä alan yrityksistä, jotka avoimesti kertoivat olevansa ongelmissa. Ajatus siitä, että tämä koskettaa kaikkia, rauhoitti.

Voimat kerätään, kun menee hyvin

Reaktiot ja selviytymiskeinot vastoinkäymisissä vaihtelevat yksilöllisesti. Kriisin käsittelemiseen vaikuttavat muun muassa persoonallisuus, kokemukset aikaisemmista vastoinkäymisistä, elämäntilanne ja -asenne sekä kyky pyytää ja ottaa vastaan apua.

– Voimavarojen rakennuspalikoita kerätään silloin, kun menee hyvin, jotta kriisissä on, mistä ammentaa, Mieli ry.:n suunnittelija Paula Noresvuo toteaa.

Uupuneena ei jaksa etsiä apua. Siksi on tärkeä huolehtia itsestään ja palautumisesta sekä ihmissuhteista innostuksen ja hoidettavien asioiden lomassa. Vastoinkäymisten kohdatessa on tärkeä muistaa olla armollinen itseään kohtaan. Vaikeassa tilanteessa saa keskittyä keräämään voimia.

Seppälä muistuttaa, että toipuminen ei ole suoritus, vaan loppuelämän mittainen itsensä uudistamisen prosessi.

– Vuonna 2016 olin kaksi kuukautta sairauslomalla, mutta tein silti myös työjuttuja. Ajattelin olevani kesään mennessä kunnossa. Syksyllä alkoikin jo uusi kiihdytys. Totuus on, että akuutti sairausloma on vain elvytystä. Paluu arkeen on vasta ensimmäinen askel toipumisessa.

Enää Seppälä ei vaadi treenaamista itseltään. Hän vaalii enemmän nukkumistaan. Hän juoksee, mutta ei siksi, että pitäisi, vaan siksi, että se tuntuu hyvältä.

Tarkkaile näitä merkkejä

• Uni häiriintyy. Nukkumisvaikeudet ovat usein ensimmäinen merkki ja väsyneenä ahdistus ruokkii itseään.
• Elämänhallinta kärsii. Syöminen on rempallaan, päihteitä kuluu liikaa, mikään ei innosta eikä mitään jaksa. Keskittymiskyky katoaa ja muisti alkaa pätkiä. Katastrofiajattelu, toivottomuus ja näköalattomuus valtaavat mielen.
• Tunteet vyöryvät päälle. Ahdistuneena raivo- ja itkukohtaukset tai ääritunnereaktiot voivat yleistyä.
• Fyysiset oireet. Päänsärky, vatsaoireet tai muu fyysinen reagointi voi olla myös merkki uupumisesta.

Tutustu myös Yrittäjän jaksamisoppaaseen! Löydät sen täältä

Elina Hakola

elina.hakola(at)yrittajat.fi

Kuva Laura Oja

Juttu julkaistu Yrittäjä Plus 4 /2020 -lehdessä. Tilaa lehti (59€/vuosi) täältä