Automaattiset Excel-raportit, menekin ennustaminen, vastaisku Amazonille – Näin tekoäly hyödyttäisi pk-yrityksiä
VTT:n tutkimusprofessorin mukaan Suomi on edelleen jäljessä muusta Euroopasta tekoälyn hyödyntämisessä.
Liiketoiminnan kehittämisessä on kohistu viime vuoden tekoälystä. Se on tuonut verkkosivuille muun muassa automaattisia asiakaspalvelijoita.
Tekoälyratkaisuihin keskittyvän Orkestr.io Oy:n toimitusjohtaja Janne Parkkila näkee tekoälyssä paljon mahdollisuuksia suomalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen.
– Pk-yrityksissä tekoäly voi auttaa yksinkertaisissa asioissa kuten paljon toistoa vaativissa tehtävissä, Parkkila sanoo ja mainitsee esimerkkinä Excel-taulukoinnin.
– Tekoäly voi tuoda ennustettavuutta esimerkiksi kassavirtaennusteisiin tai parantaa myynnin ennustettavuutta, hän lisää.
Maailmalla tekoälyä käytetään yrityksissä esimerkiksi mainonnan optimointiin. Koneoppimisen avulla voidaan automatisoida esimerkiksi erilaisten mainostekstien testaamista ja sitä kautta arvioida, mitkä mainokset toimivat parhaiten.
Parkkila mainitsee esimerkkinä myös kuljetusalan logistiikan.
– Jos yritys toimii esimerkiksi jakelualalla, tekoälyn avulla voidaan optimoida reittejä niin, että jakeluautot kulkevat mahdollisimman vähän tyhjinä.
Tekoälyllä Amazonia vastaan
Tekoälyllä voidaan Parkkilan mukaan automatisoida sellaisia työtehtäviä, jotka eivät kuulu työntekijän ydinosaamisalueeseen.
– Jos yrityksessä tehdään raportteja, joihin pitää yhdistellä eri paikoissa olevaa tietoa, tekoäly nopeuttaa raporttien tekemistä huomattavasti.
Parkkilan mukaan yritys saa perustason tekoälyn käyttöönsä muutamalla tuhannella eurolla. Silloin puhutaan esimerkiksi Excel-taulukoiden automatisoinnista. kuten kassavirtaennusteesta tai automaattisesta menekin ennustamisesta.
VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto antaa esimerkin tekoälyn hyödyntämisestä verkkokaupassa.
– Tekoälyn avulla voidaan laajentaa liiketoimintaa ja sitä kautta lisätä liikevoittoa. Karkea esimerkki voisi olla paikallisesti myyvä erikoisliike, jos laajentaa tekoälyn avulla verkkokauppaansa ja pystyy tekoälyn ansiosta toimimaan koko maassa tai koko Euroopassa. Tällöin yritys voi kohtuullisen huikeasti kasvattaa liikevaihtoaan ja torjua esimerkiksi Amazonin liikevoittoa syövää vaikutusta. Toinen etu voi olla työvoimakustannusten säästö.
”Ongelmana datan puute”
Parkkila harmittelee, että Suomessa tekoälyä hyödynnetään edelleen vähän verrattuna muuhun maailmaan.
– Ajatellaan, että kyseessä on isojen yritysten juttu. Pk-yritysten haasteena on se, mistä löytyvät ne kohtuuhintaiset ratkaisut. Teknologia alkaa olla kypsä.
Äskettäin julkaistun Suomen tekoälykiihdyttämön kyselyn mukaan kaikkiaan 1200:ssa suomalaisessa yrityksessä käytetään jotain tekoälyratkaisua. Tämä vastaa noin kolmea prosenttia kyselyn kohderyhmästä.
– Suurin yksittäinen este tekoälyn yleistymiselle on se, ettei yrityksissä tiedetä, mihin tekoälyä voidaan hyödyntää, Ailisto sanoo.
Toinen ongelma on osaamisen puute sen jälkeen, kun tarve tekoälylle on tunnistettu.
– Ongelmana on myös datan puute yrityksissä. Useimmat tekoälymenetelmät tarvitsevat hyvälaatuista dataa, jotta tekoäly voi päätellä ja optimoida toimintaa. Jos yrityksessä on hyvälaatuinen perinteinen it-järjestelmä, lähtökohta on hyvä. Jos yrityksen järjestelmät ovat hajallaan eivätkä ne kommunikoi keskenään esimerkiksi myynnin ja tuotannon välillä, lähtökohta on selvästi haasteellisempi tekoälyn käyttöönoton kannalta.
Neljäntenä haasteena kyselyn tuloksissa mainitaan raha. Etenkin korona-aikana yrityksillä voi olla se, miten uudet investoinnit rahoitetaan.
Ailiston mukaan oman toiminnan analysoiminen on tärkeässä roolissa tekoälyn tarpeellisuuden arvioinnissa.
– Ensimmäisenä lähtisin analysoimaan tilannetta yrityksen omin voimin. Tätä varten verkossa on tarjolla useita työkaluja, joilla voidaan arvioida yrityksen digitaalisen kypsyyden astetta. Sen lisäksi olisi hyvä tehdä selvitys jonkin asiantuntijaorganisaation, kuten oppilaitoksen tai konsultin kanssa.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittaja.fi
