Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Työmarkkinat

Yrittäjien 100 esitystä Suomen elvyttämiseksi ja työpaikkojen luomiseksi – ”Nykyinen tes-malli ei mahdollista ketteryyttä, uudistuksilta ei voida välttyä”

”Emme pysty ylläpitämään tällaista hyvinvointivaltiota, jos emme onnistu ripeällä aikataululla tekemään työllisyyttä lisääviä uudistuksia.” Näin toteaa työmarkkinajohtaja Janne Makkula. SY toivoo, että hallitus esittää uskottavan polun julkisen talouden tervehdyttämiseksi.

Yrittäjien Janne Makkulan mukaan tämä on puhdasta matematiikkaa. Yrittäjät esittelee toimenpiteensä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen Elvy Suomi -ohjelmassa.

– Perusongelmamme ei ratkea sillä, että Suomi ottaa velkaa. Ongelmaa ei ratkaista rahalla, vaan se ratkaistaan sillä, että ihmisiä pääsee entistä enemmän töihin.

Työllistämistä vaikeuttavista lainsäädäntömuutoksista on pidättäydyttävä. Kansainväliset esimerkit osoittavat, että työmarkkinoiden rakenteita uudistamalla mainitut tavoitteet saavutetaan.

Suomen perusongelma on ikääntyvä väestö. Ikääntyvän väestön osuus kasvaa Suomessa lähivuosikymmeninä.

– Se tarkoittaa, että meillä on vähemmän työikään tulevaa porukkaa. Tämän vuoksi Suomella pitäisi olla vertailumaihin verrattuna huomattavan paljon korkeampi työllisyysaste, koska meillä on vähemmän niitä, jotka rahoittavat järjestelmää ja enemmän niitä, jotka käyttävät palveluja.  

Edellä mainituista syistä tarvitsemme työmarkkinauudistuksia.

Pitää käydä rakenteiden kimppuun

Elinkeinoelämän järjestöt vaativat yhdessä elokuun lopulla, että hallitus kaksinkertaistaisi työllisyystavoitteensa 120 000:aan lisätyölliseen vuoteen 2023 mennessä. Hallitus on ilmoittanut tavoittelevansa 80 000 uutta työllistä hallituskaudellaan, työkalupakissa hallituksella on muun muassa työttömyysturvajärjestelmän uudistaminen ja eläkeputkeen tehtävät muutokset.

Yleisesti Makkula korostaa, että on syytä pidättäytyä kaikista muutoksista, jotka vaikeuttavat työllistämistä.

– Työpaikat syntyvät yrityksiin, eivät ne muualle synny.

Yrittäjät korostaa, että muuallakin kuin työmarkkinoilla tarvitaan rakenneuudistuksia: pitää lisätä kilpailua, yksityistää toimintoja, toteuttaa monituottajamalliin tukeutuva sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, edistää ilmastonsuojelua sekä lisätä työperäistä maahanmuuttoa. Myös kasvua tukevalla veropolitiikalla on suuri merkitys.

Yrittäjien Elvy Suomi -ohjelmassa esitellään keinoja työllistämisen ja yrittämisen helpottamiseksi:

Esitys 61. Yhteistoimintalain soveltamisala pitää nostaa 50 työntekijään. Yritysten hallinnollista taakkaa ei lisätä uudistettaessa työlainsäädäntöä

Esitys 62. Kaikki sopimisen kiellot on poistettava työelämän säätelystä, jotta yritykset ovat yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.

Esitys 69. Joka kymmenes yrittäjä tekee töitä myös palkansaajana. Työttömyysturva on ainoa sosiaalivakuutuksen laji, jossa eri statuksilla tehtyä työtä ei voi vakuuttaa yhtäaikaisesti. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehdot tulee yhdistää siten, että molemmista työnteon tavoista voi kerryttää turvaa.

Esitys 71. Sosiaaliturvaa on uudistettava, jotta se turvaa työuran aikaisen ansiosidonnaisen sosiaaliturvan sekä oikeudenmukaisen eläketurvan kertymän. Yrittäjän eläkelain mukaisen pakollisen vakuuttamisen alaraja tulee nostaa nykyiseltä tasolta vähintään työttömyysturvan alarajalle.

Katso kaikki esitykset Elvy Suomi -ohjelmasta.

Mikä päätös helpottaisi työllistämistä? – Puutarhayrittäjä vastaa

Leppälehdon puutarhan yrittäjä Minna Nissilä tuntee seudun yrittäjät, sillä hän toimii Hämeen Yrittäjien puheenjohtajana. Hän työllistää yrityksessään sesonkiluonteisesti.

– Esimerkiksi työn vastaanottamisen ja vastaavasti irtisanomisen helpottamisella olisi vaikutusta. Järjestelmän tulisi olla kannustava, silloin työhimojakin olisi enemmän. Myös pienen työn vastaanottamisen pitäisi olla työntekijälle aina hyödyllisempää kuin jäädä työn ulkopuolelle.

Nissilä nostaa esiin sen, että järjestelmän tulisi tukea työllistämistä erilaisiin työtarpeisiin.

– Myös nollatuntisopimuksia tarvitaan, niiden pitäisi olla mahdollisia. Pienissä yrityksissä rekrytointi on kallis riski, jos se menee väärin.

Minna Nissilä työllistää Tammelassa sesonkityöntekijöitä loppukeväästä noin kahden viikon ajan vuosittain ja satunnaisesti kiireisinä päivinä kevättalvella. Hän kasvattaa kasvihuoneissa kesäkukkia sekä erikoissalaatteja, paprikaa ja tomaatteja.

– Minulla kesäkuun alkupuoli on kiireisintä, silloin on tarve tehdä ylitöitä. Oman alan työehtosopimuksella on mahdollista sesonkiluonteisen työn tuntien tasaus kolmen kuukauden sisällä.

Työllistämisen byrokratiaa kannattaa purkaa

Suomen Yrittäjien tekemä Yrittäjä – hyvä työnantaja -selvitys on vuosi toisensa perään osoittanut, että yhteistoiminta ja luottamus on kaikkein parasta pienissä yrityksissä. Selvitys perustuu työ- ja elinkeinoministeriön vuosittaiseen Työolobarometriin, jolla seurataan suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu kyselytutkimukseen.

– Mitä pienempi yritys, sen paremmalla tasolla yrityksen johdon ja työntekijöiden yhteistoiminta sekä luottamus työntekijöiden mukaan on. Tulos on ollut sama pidemmällä aikavälillä. Erityisesti alle 10 työntekijän yrityksissä luottamus työpaikalla, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu ovat parhaimmalla tasolla, Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä kertoo. (kuvassa Työolobarometri 2019)

Albert Mäkelän mukaan hyvät työolot ovat yksi peruste sille, miksi sopimisen kiellot kannattaisi poistaa.

– Sopimisen kiellot pitäisi poistaa, kun ne vaikuttavat juuri pienemmän pään yrityksissä, ja niissä edellytykset sopimiseen ovat kunnossa. Siksi on kummallista, että yrityskohtaista sopimista ei haluta sallia.

– Haluamme lisää mahdollisuutta sopia yrityskohtaisesti työehdoista, koska jokaisen yrityksen tilanne on erilainen, Janne Makkula lisää.

Viime vuosina on nähty toimialarajojen murtumista. Lisäksi Metsäteollisuuden ratkaisu irtautua työehtosopimusjärjestelmästä on merkittävä.

– Nykyjärjestelmä murentuu. Nykymalli ei mahdollista ketteryyttä, jonka avulla pystyttäisiin työpaikoilla sopimaan. Uudistavia ratkaisuja ei tehdä järjestelmien vuoksi, vaan ihmisten.

SY esittää, että yhteistoimintalain soveltamisala pitää nostaa 50 työntekijään.

– Tiedämme, että yhteistoimintalain soveltaminen luo kasvun kynnyksen juuri siihen rajaan, johon yt-raja on asetettu. EU-oikeus mahdollistaa, että soveltamisraja voi olla 50 työntekijässä, työmarkkinajohtaja Janne Makkula selvittää.

Yrittäjien mukaan on myös niin, että työn tekemisen toimintatavat ovat muuttuneet ja teknologia on kehittynyt, mutta lainsäädäntö ei ole juuri muuttunut.

 

Linkki: Yrittäjät tyytyväisiä VM:n työllisyystoimiin – Hollolalaisyrittäjä kertoo oman reseptinsä työllistämisen helpottamiseen

Pääkuvassa SY:n Janne Makkula (kuva: Markus Sommers) ja sisältösivun kuvassa Leppälehdon Puutarhan Minna Nissilä.

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi