Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Kaupallinen yhteistyö

Aivotutkija varoittaa aivojen palohälytyksestä – työelämässä moni menettää keskittymiskykynsä, mutta sen voi elvyttää

Aivotutkija Minna Huotilainen odottaa keskittymiskyvyn nousevan uuteen arvoon säheltämisen vuosikymmenen jälkeen.

Kaupallinen yhteistyö: Kauppalehti

Keskittymiskyvyn vaaliminen saattaa nousta tulevaisuuden työelämässä uudestaan arvoon, sillä yhä useamman työntekijän aivot ovat kuormittuneet keskeytyksistä. Näin arvioi aivotutkija ja Helsingin yliopiston professori Minna Huotilainen Kauppalehden Töissä huomenna -podcastissa.

Huotilainen on puhunut pitkään keskittymiskyvyn elvyttämisen puolesta. Työelämä, joka täyttyy keskeytyksistä, vahingoittaa pidemmän päälle tarkkaavaisuutta. Lopulta ihminen ei ehkä kykene keskittymään edes häiriöttömänä hetkenä, vaan keskeyttää itse itseään. Huotilainen kutsuu tätä tilaa aivojen palohälytykseksi.

"Silloin ihminen on jo pitkään työskennellyt niin, että hän keskeyttää työnsä koko ajan. Hänestä ehkä tuntuu, että pikkuasiat hoituvat, mutta isoja asioita ei pysty edes aloittamaan. Vaikka pystyisi aloittamaan häiriöttömässä tilassa, omassa mielessä alkaa tulla keskeytyksiä."

Huotilaisen mukaan työikäiset ovat yhä useammin huolissaan muististaan ja kokevat muistisairauden isoksi tulevaisuuden uhaksi.

Vähemmän häiriöitä. Häiriövirta totuttaa aivot keskeytyksiin, sanoo aivotutkija Minna Huotilainen. "Kyllä omasta muistista kannattaa olla huolissaan", hän sanoo.

"Meillähän on Suomessa kolmekymppisiä ihmisiä, jotka ovat niin työuupuneita, että heidän on pidettävä pitkä sairausloma kuntoutuakseen takaisin töihin."

Pitkäaikainen työskentely häiriövirran keskellä opettaa aivot janoamaan keskeytyksiä. Tarkkaavaisuuden palauttaminen saattaa viedä kuukausia, mutta keskittymiskyvyn voi elvyttää.

Vaativan ajatustyön tekeminen kysyy yleensä uppoutumista, mutta harvassa työssä on mahdollisuutta vetäytyä tavoittamattomiin. Aivotutkija neuvoo kuitenkin järjestämään esimerkiksi muutaman tunnin häiriöttömän hetken ajatustyölle.

Paras ajankohta keskittymistä vaativalle työlle vaihtelee eri ihmisillä. Aamulla itsensä virkeiksi tuntevilla tällainen flow-tila ajoittuu yleensä varhaiseen aamuun tai aamupäivään, iltatyypin ihmisillä puolestaan joskus myöhäiseenkin iltaan. Korona-aika on avannut monille työntekijöille mahdollisuuden kokeilla sitä, mihin aikaan oma vireystila on parhaimmillaan.

Aivotutkija kehottaa myös vähentämään kiireestä puhumista. Älä sano, että jollakin asialla on kiire, hän neuvoo. Huotilainen neuvoo myös organisoimaan työtä omaa muistia ulkoistamalla. Käytännössä se tarkoittaa muistilistojen ja kalenterin tehokasta käyttöä, sillä muistikapasiteettia ei kannata kuormittaa lukuisilla muistettavilla asioilla.

Lisää aiheesta voit kuunnella Kauppalehden Huomenna töissä -podcastissa.