Suomi tarvitsee yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan, kannustavuus kuntoon – ”Kun korona koettelee, on tärkeää, ettei kokonaisveroaste ainakaan nouse”
Yrittäjäjärjestö toivoo hallitusohjelmaan uudistuksia koronan syöstessä yritysten toimintaedellytykset ja talouden uuteen asentoon. Ensisijaisen tärkeää on saada entistä enemmän ihmisiä töihin. ”Lisäksi työllä ja yrittämisellä hankittua vaurastumista ei kannusteta tarpeeksi”, Yrittäjien pääekonomisti sanoo.
Yrittäjien mielestä verotusta kehittämällä saisi tuettua kasvua. Yrittäjät julkisti lokakuussa hallitusohjelman uudistusta kirittämään Elvy Suomi -ohjelman, joka korostaa yrittäjyyden merkitystä ja rakenneuudistusten tärkeyttä.
– Kokonaisveroaste on aivan liian korkea, eikä verotus edistä talouskasvua ja toimeliaisuutta. Työllä ja yrittämisellä hankittua vaurastumista ei verotuksen näkökulmasta kannusteta tarpeeksi, Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen nostaa esiin.
Suomi tarvitsee uudistuksia ja yrittäjyyttä enemmän kuin koskaan.
Yrittäjien veroasiantuntija Tuula Gregory jatkaa:
– Kun korona koettelee, on tärkeää, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse, vaan mieluummin alenee, ja siirtyy tuloverotuksesta kulutusverotuksen suuntaan.
Yrittäjäriskin kantajat luovat työpaikkoja ja verotuloja, ja kannustava verotus palkitsee riskin ottajia.
– On äärimmäisen tärkeää ymmärtää, että yrittäjäriski ei ole sama asia kuin sijoittajariski, ja yrittäjäriskistä pitää verotuksellisesti palkita. Jos näin ei ole, ei synny uutta yrittäjyyttä eikä työpaikkoja tai innovaatioita, Kuismanen sanoo.
Yrittäjä ottaa yrittäjäriskin ja tekee pidempää päivää kuin palkansaaja – Miten yrittäjäriskistä pitäisi palkita?
Verotuksella kannustetaan ottamaan yrittäjäriski. 21 vuotta työnantajana leipomoalalla toiminut Sanna Lötjönen on nykyisin yksinyrittäjä. Vakuutuspalvelu Sanna Lötjönen Ky myy yrittäjänä vakuutuksia.
Yrittäjien Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä toimiva Lötjönen kannattaa käsityövaltaisille palvelualoille, kuten hieronta, parturi-kampaamo ja kosmetologia, alhaisempaa arvonlisäveroa.
– Näissä ammateissa yksi ihminen ei pysty tekemään määrällisesti kauheasti töitä, ja jos haluaisi saada hyvän toimeentulon, jotta voi viettää myös lomia ja huolehtia omasta jaksamisesta, tulisi työstä saada kohtuullinen korvaus. Palvelualat ovat hyvin kilpailtuja.
Käsityövaltaisilla palvelualoilla oli vuosina 2007-2012 alemman alv-rajan kokeilu.
– Yrittäjävähennys on hyvä ja tasapuolinen vähennys toiminimiyrittäjille. Toki viiden prosentin vähennys on aika pieni, joten sen voisi vaikka tuplata. Kaikki sellaiset vähennykset, jotka verottaja tekee automaattisesti, ovat selkeitä ja tasapuolisia. Esimerkiksi yrittäjävähennys ja työhuonevähennys.
– Mielestäni kaikkia yhtiömuotoja pitäisi kohdella tasa-arvoisesti esimerkiksi toiminimiyrittäjänkin pitäisi saada vähentää verotuksessa työkyvyn ylläpitoon liittyvät kulut, kuten liikunta-, kulttuuri-, ja hierontakulut.
Yrittäjien mukaan yrittäjävähennys on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi, ja se on kohdentunut erityisesti alle 55 000 euroa ansainneille elinkeinonharjoittajille. Yrittäjävähennys kohdistuu muun muassa henkilöyhtiöiden osakkaisiin ja yksityisiin elinkeinonharjoittajiin.
– Yrittäjävähennys tuli alun perin korvaamaan yhteisöveroasteen madaltamista. Vähennyksen säilyttäminen on perusteltua, Tuula Gregory jatkaa.
Gregory toteaa, että toiminimiyrittäjille tuli vuonna 2001 mahdolliseksi tehdä lisävähennys päivärahoihin ja kilometrikorvauksiin liittyen. Tämä oli selkeä parannus.
”Logistiikkaketjujen kilpailukyystä pitää huolta” – Työn ja yrittämisen verotusta alas, valmisteverotuksen puolella liikkumavaraa
Työn ja yrittämisen verotus vaikuttaa yrittäjien ja ihmisten toimeliaisuuteen, siksi Yrittäjät kannattaa niiden alentamista.
– Sitten välillisessä verotuksessa, kuten valmisteverotuksessa, voidaan korvata verokertymän puutteita. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia tuottavan toiminnan verottamisessa, voisi olla liikkumatilaa, Kuismanen toteaa.
– Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että on verotuksellisin keinoin perusteltua ohjata toimeliaisuutta ilmastoystävällisempään suuntaan. Useasti ei kuitenkaan ole vaihtoehtoista tekniikkaa käytössä. Esimerkiksi tavaraliikenne nojaa dieselin hyödyntämiseen ja vaihtoehtoa ei ole. Ei ole kenenkään etu, että dieselpolttoaineen verotus nousisi ja siten johtaisi kuljetusyritysten ahdinkoon.
Kuismanen huomauttaa, että Suomen kaltaisessa maassa ei ole raiteita joka nurkassa, mitä pitkin tavarat voisivat kulkea. Siirtyminen ilmastoystävällisempään toimintaan on kannatettavaa.
– Verotuksella voidaan ohjata yrityksiä siirtymään ilmastoystävällisempään toimintaan, mutta hallituksen täytyy rakentaa ennustettava ja järkevä polku.
Pääekonomisti toteaa, että ansiotuloverotuksen progressiota pitäisi lieventää valtion budjettitalouden sen salliessa. Tämä auttaisi työntekijöitä.
Yrittäjien Elvy Suomi -ohjelmassa esitellään keinoja työllistämisen ja yrittämisen helpottamiseksi
Katso kaikki esitykset Elvy Suomi -ohjelmasta.
Esitys 1: Yhteisöveron taso tulee säilyttää kilpailukykyisenä. Listattujen ja listaamattomien yhtiöiden voitonjaon verotuksen tasoa ei saa kiristää.
Esitys 2: Yrittäjävähennys tulee säilyttää.
Esitys 5: Listaamattomien osakeyhtiöiden työntekijöilleen suuntaamien osakeantien, eli henkilöstöantien, verotusta on helpotettava pikaisesti. Henkilöstöannin tarkoituksena on kannustaa henkilökuntaa omistamaan yhtiön osakkeita ja sitouttaa työntekijöitä yritykseen ja kasvattamaan yrityksen arvoa.
Esitys 6: Toiminimiyrittäjän asema poikkeaa yhtiömuotoisten yritysten omistajayrittäjistä siinä, että yksityinen elinkeinonharjoittaja ei voi vähentää sairaan lapsen hoitajan palkkaa yrityksen verotuksessa. Tämä pitää sallia myös toiminimiyrittäjälle.
Esitys 8: Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus pitää sallia myös toiminimiyrittäjille. Elinkeinoverolakia on muutettava niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.
Listaamattomissa osakeyhtiöissä yrityksen ja osakkaan veroa tulee tarkastella kokonaisuutena.
Kuvassa: Sanna Lötjönen
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
