Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Hyvää naisyrittäjyyden päivää! – Naiset joutuvat edelleen kohtaamaan luutuneita asenteita ja ennakkoluuloja

Torstaina 19. marraskuuta vietetään kansainvälistä naisyrittäjien päivää. Tarkoitus on juhlistaa naisyrittäjyyttä ja nostaa esiin ongelmia, joita naiset yrittäjäurallaan saattavat kohdata sekä inspiroida naisia yrittäjyyteen.

Eihän sillä ole väliä, mikä sukupuoli yrittäjällä on? Ei pitäisi ollakaan. Siitä huolimatta naiset törmäävät lasikattoihin, jäävät verkostojen ulkopuolelle, kokevat vähättelyä, eivätkä saa rahoitusta yhtä helposti, kuin miesten perustamat yritykset. 

Kasvuyrityskentässä puheenaiheeksi on noussut esimerkiksi rahoituksen epätasainen jakaantuminen. Naisten perustamat startupit ja kasvuyritykset keräävät vain prosentin kaikesta rahoituksesta.

Selityksiä tilanteelle voi olla monia: Sijoittajista suurin osa on miehiä ja he sijoittavat mieluusti miesten ideoihin. Koronakriisissä verkostot tiivistyivät entisestään ja jättivät uudet tulokkaat, kuten naiset, verkostojen ulkopuolelle.

– Minulla on paljon verkostoja startup-kentällä, mutta niiden jäsenistä lähes kaikki ovat miehiä. Tasa-arvon edistäminen alalla on minulla kehityslistallani, koska onhan se ongelma, että naisten perustamat yritykset saavat vain kolme prosenttia riskisijoittajien rahasta, terveellisiä ja eettisesti tuotettuja lasten välipaloja tuottavan Green Planet Astronauts -yrityksen yrittäjä Milla Westerling sanoo.

Kolme prosenttia on optimistinen arvio, sillä luku koskee Suomea. Kansainvälisesti osuus painuu yhteen prosenttiin.

Sukupuolijakauman epätasaisuudelle on esitetty myös selitykseksi yhteiskunnan rakenteita ja roolimallien puutetta. Kysymys on kuitenkin monisyinen, eikä täsmäratkaisua ole. Ongelmien nostaminen esiin on kuitenkin tärkeää, jotta niitä voidaan ratkoa.

Lue lisää Naisten perustamat startup-yritykset ovat kärsineet pandemiasta – Vain yksi prosentti rahoituksesta meni naisten perustamille yrityksille.

Ura vai perhe?

Usein ajatellaan, että naisille kaatuu vastuu perheestä uran kustannuksella. Westerlingkin sai kuulla rahoituskierroksella sijoittajakandidaatilta kysymyksen ’oletko valmis hylkäämään lapsesi yrityksen menestyksen eteen?’ Miesten tarvitsee harvemmin vastaaviin kysymyksiin vastata.

– Se sijoittaja ei päässyt kierrokselle mukaan, Westerling kuittaa.

Green Planet Astronauts löysi sijoittajia päästyään mukaan Kiuas- startup-kiihdyttämön ohjelmaan vähän kuin villinä korttina, sillä Suomesta ei ole vielä ponnahtanut maailmalle kovin montaa elintarvikealan brändiä.

Westerlingin liikeidea syntyi lapsen kanssa käydystä keskustelusta.

–  Lapsi näki kuvan sulavasta maapallosta ja kysyi, mikä tuo on. En osannut vastata heti, mutta tiesin, mitä tehdä. Mietin, että jos meidän täytyy oppia syömään kasvispainotteisemmin, se on paras oppia nuorena. Sain kasvikset ja kauramaidon maistumaan kotona kehittämälläni smoothiereseptillä, joka toimii Green Planet Astronautsin ensimmäisten tuotteiden pohjana, Westerling kertoo.

Ei huonon äidin syndroomaa

Jaana Komscha-Härkönen perusti oman yrityksille jaksamista ja henkilökohtaista kehittymistä tukevia palveluita tarjoavan Breaksin mahdollisimman väärään aikaan. Perheeseen oli juuri syntynyt kaksoset. Valmiita verkostoja ei ollut.

Alussa yrittäjä toimi myös saattohoitajana sairaalle isälleen samalla kun puski yritystä nousukiitoon.

–  Tärkeää on ollut perheen, ystävien ja erityisesti aviomiehen tuki. He uskovat tähän, kun itseltä on meinannut usko loppua. Kannustus tuntuu hyvältä. Mies on ottanut vastuuta lapsista ja kodista. En kanna myöskään huonon äidin syndroomaa, vaan ajattelen antavani lapsille esimerkin, että äiti tykkää työstään, Komscha-Härkönen kertoo.

Perhe ei ole yrittäjyyttä estävä tekijä, mutta yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen mallia, jossa äiti jää kotiin hoitamaan lasta.

–  Vanhempainvapaat iskevät edelleen naisvaltaisiin aloihin ja erityisesti pienyrittäjiin. Jokaisella tulee olla vapaus valita, miten lapsenhoitonsa järjestää, mutta tässä suhteessa yhteiskunnassa on vielä vähän asennevammaa, Suomen Yrittäjien tuore hallituksen jäsen ja Helsingin Yrittäjänaiset yhdistyksen varapuheenjohtaja Ulrika Larpes toteaa.

Naiset ottavat luultua enemmän riskejä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt tukimuksen naisyrittäjistä syyskuussa 2019.

Tutkimuksen mukaan 18 prosenttia naisyrittäjistä työllistää vähintään 10 henkilöä. Yli 90 prosenttia naisista toimii kaupan ja palveluiden alalla.

Kiinnostava on, että naisyrittäjät, joihin liitetään mielikuva riskiä vieroksuvina varman päälle pelaajina, ovat kasvuhakuisempia kuin miehet ja ottavat luultua enemmän riskejä.

Kyselyn mukaan sekä naisista että miehistä vahvaa kasvua haki kahdeksan prosenttia yrittäjistä. Naisista 44 prosenttia haki kohtalaista kasvua, kun vastaava osuus miehistä oli 39 prosenttia.

Yli neljäsosa, 28 prosenttia, naisten perustamista yrityksistä on kasvuyrityksiä.

– Verkostot auttavat saamaan liiketoimintaa ja rahoitusta. Rahaa löytyy, mutta kysymys on, minne sitä laitetaan ja mitä rahoitetaan. Verkostoituminen, myynti ja markkinointi ovat yrittäjille tärkeitä, Larpes sanoo.

Innostusta yrittäjäksi

Westerling ja Komscha-Härkönen kokevat olevansa onnekkaita siinä, että he ovat välttyneet vähättelevimmiltä kommenteilta, ja molemmat ovat löytäneet rahoittajia. Molemmat kuitenkin peräänkuuluttavat enemmän naisesimerkkejä, jotta innostus yrittäjyyteen kasvaisi.

– Miehet perustavat yrityksiä herkemmin vähäisemmällä kokemuksella Itse tulen yrittäjäperheestä ja olen kasvanut siihen elämäntapaan. Aloitin 16-vuotiaana jäätelökioskiyrittäjänä ja tienasin seitsemän kesän aikana opiskelurahat itselleni. Esimerkit poikivat lisää yrittäjiä sekä menestystarinoita ja luovat uskoa mahdollisuuksiin, Westerling miettii.

Komscha-Härkönen toivoisi, että naispuolisia Supercellin Ilkka Paanasen kaltaisia naisia löytyisi nuorten idoleiksi enemmän tulevaisuudessa.

– Jungle Juice Barin Noora Fagerström on hieno esimerkki ja puhunut avoimesti myös vastoinkäymisistään. Omista tavoitteista ja unelmista on tärkeää puhua, sillä se ohjaa valintoja ja tekoja tavoitteiden suuntaan. Me olemme halunneet kansainvälistyä ja siihen meni neljä vuotta, että nyt teemme markkinatutkimusta Iso-Britanniaan, Komscha-Härkönen kertoo. 

Kaikkien ideat käyttöön kriisissä

Koronakriisi on osoittanut, että kriisien ratkaisemiseksi tarvitaan kaikkien kykyjen osaamista uusien ratkaisujen kehittämisessä.

– Jos haluamme laajentaa sitä, ketkä saavat aloittaa ja kasvattaa uusia innovaatioita, meidän täytyy laajentaa myös sijoittajien valikoimaa ja tapoja, miten he saavat uusia alkuja tietoonsa. On selvempää kuin koskaan, kuinka paljon arvoa jätämme luomatta, kun kavennamme sitä, kuka pääsee mukaan, yhdysvaltalainen enkelisijoittaja sekä teknologia- ja yhteiskuntaratkaisuja tutkivan Omidyar Networkin Sarah Dinkwater kirjoittaa Financial Timesin tukemassa startup-julkaisu Siftedissa.

Suomessa naisyrittäjyyttä juhlitaan maksuttomassa Women Entrepreneurship Day –Työkaluja lasikattojen rikkomiseen -virtuaalitapahtumassa 19.11. 2020 klo 14.00-16.15. 

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi