30.11.2020 klo 12:32
Uutinen

Kuntayhtiöt vääristävät markkinoita – Vantaan case: Kaupunki myi tulkkausyhtiönsä, ”In-houseostoilla kierrettiin kilpailuttamista”

Vantaa on myynyt lähes kokonaan omistamansa A-Tulkkaus Oy:n yksityiselle yritykselle. ”Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että julkinen sektori vetäytyy sellaista toiminnasta, jossa on markkinoilla tarjolla yritystoimintaakin”, Suomen Yrittäjien asiantuntija Janika Tikkala kiittelee.

– Tämä on askel oikeaan suuntaan. Mielestäni kyse oli markkinahäiriköinnistä, Vantaan Yrittäjien toimitusjohtaja Esa Mänttäri toteaa.

Vantaan omistamassa A-tulkkauksessa on yhden osakkeen omistuksella mukana Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Keravan kaupunki ja HUS. A-tulkkaus syntyi vuonna 2015, kun Vantaan kaupunki yhtiöitti 2015 pääkaupunkiseudun kuntien hankkeen tulkkauspalveluista. Tulkkauspalveluiden tarve on lisääntynyt maahanmuuton kasvun myötä.

Mänttärin mukaan osakkeenomistajista ainoastaan Espoon kaupunki on kilpailuttanut tulkkauspalvelut. Yhtiön osti helsinkiläinen tulkkausalan yritys Tulka Oy.

Esa Mänttäri korostaa, että jos kuntayhtiö vähentää toimintaansa, syntyy yksityistä tarjontaa.

– Ennen kaikkea in-housemenettelyn hyödyntäminen tässä toiminnassa oli moraalisesti arveluttavaa, eli osa kaupungeista oli yhdellä osakkeella ja nimellisellä hallituspaikalla mukana A-Tulkkauksessa, ja ostivat palveluita yhtiöltä kilpailuttamatta ostoa.

Pk-seudun Yrittäjät: In-houseostoilla kierretään kilpailuttamista

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät ja Helsingin yrittäjät jättivät Kilpailu- ja kuluttajavirastolle joulukuussa 2017 toimenpidepyynnön, jossa ne vaativat virastoa selvittämään A-Tulkkauksen omistaneiden kuntien ja HUSin toimintaa palveluiden ostoissa. Nyt vihdoin kaupungit irtautuivat tulkkauspalveluista.

– Esimerkiksi vuoden suoraoston pituus on aivan kohtuuttoman pitkä. Erittäin tärkeää on, että kaupunki tulee viivyttelemättä kilpailuttamaan tulkkauspalveluiden ostonsa. Avoin kilpailuttaminen takaa laadukkaan, mutta myös kustannustehokkaan tulkkauspalvelun saamisen.

Pääkaupunkiseudun Yrittäjien hankinta-asiamies Pentti Komssi osoittaa kuntia sormella, sillä hänen mukaansa osakeyhtiöitä käytetään yhä enemmän kilpailutuksen kiertämiseen.

– Hankintalakiin jäänyt porsaanreikä on antanut mahdollisuuden keinotella sidosyksiköillä. Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen on todennut, että kunnat käyttävät yhä enemmän osakeyhtiöitä kilpailutuksen kiertämiseen.

Toinen pinnalla ollut Vantaan kaupungin omistama yhtiö on Vantti, joka tarjoaa kiinteistö, siivous- ja ateriapalvelua.

– Mielestäni sen myymistä tulee vakavasti harkita. Olennaisinta on tietysti se, että kaupunki kilpailuttaa ostonsa, jotta myös muut pääsevät tarjoamaan omaansa. Silloin kokonaiskustannukset tulee tietää myös kaupungin oman tai omistaman tuotannon osalta, Mänttäri painottaa.

Järjestöjen kannanotto: ”Sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia”

Viime viikolla Elinkeinoelämän keskusliitto, Perheyritysten liitto, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät vaativat tasapuolisempaa kilpailuasetelmaa yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille.

Verovaroin rahoitettu toimija voi harjoittaa liiketoimintaa ilman riskiä konkurssista, veroetujen turvin tai ilman systemaattista kilpailutusta.

Järjestöjen kannanotto pohjautuu tutkija Pekka Lithin tekemään torstaina 26. marraskuuta julkaistuun Kuntien liiketoiminta -raporttiin. Raportti kertoo kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista.

Raportin mukaan kunnat harjoittavat laajaa elinkeinotoimintaa eri puolilla maata. Suomessa oli vuonna 2018 yli 2 100 kuntayhtiötä. Kunnat omistavat ja operoivat esimerkiksi pitopalveluita, vartiointiliikkeitä, kiinteistönhuoltoa tarjoavia yrityksiä sekä taloushallinnon palveluita.

Järjestöt esittävät, että kuntien sidosyksiköiden ulosmyyntiraja tulee alentaa nollaan ilman toimialakohtaisia poikkeuksia. Muutos ei estäisi sidosyksiköitä myymästä palveluitaan omistajilleen eli kunnille. Muutos estäisi kuitenkin myymisen ilman kilpailutusta.

Elinkeinoelämä esitti kannanoton yhteydessä teesinsä reilun kilpailun turvaamiseksi. Lue teesit tästä.

Yrittäjät: Kuntien täytyy vetäytyä markkinoilta, jos syntymässä yksityistä tarjontaa – Katso myös muut esitykset

Yrittäjät nostaa esiin tasapuolisempaan kilpailuasetelmaan yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan välille liittyviä muutostarpeita Elvy Suomi -ohjelmassaan. Ohjelmassa SY esittelee 100 toimenpidettä hallitusohjelman tarkistamiseen ja yhteiskunnan uudistamiseen.

Suomen Yrittäjien elinkeinopolitiikan asiantuntija Janika Tikkalan kertoo, että sidosyksiköltä tehtävät hankinnat jäävät piiloon avoimelta kilpailulta ja muiden kuin kuntayhtiöiden ulottumattomiin. Esimerkkinä tällaisesta toimialasta Tikkala mainitsee taloushallinnon palvelut.

– Kunnan kannattaa luoda yrittäjille mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja kasvaa. Yrittäjät suosittelee, että kunta hankkisi palvelut ja tuotteet avoimesti markkinoilta kilpailutuksilla, Tikkala nostaa esiin.

Avoimen kilpailun edistämiseksi Suomen Yrittäjät esittää Elvy Suomi -ohjelmassaan:

Esitys 44. Kuntien täytyy siirtymäajan kuluessa vetäytyä järjestelmällisesti markkinoilta, joilla on tai joille on todennäköisesti syntymässä yksityistä tarjontaa. Kunnan toimialaa koskevaa sääntelyä on selkeytettävä niin, että se rajoittaisi tiukemmin kuntien toimimista markkinahäirikkönä.

Esitys 81. Maakunnan toimialaan on esitetty oikeus harjoittaa vähäriskistä sosiaali- ja terveystoimeen ja pelastustoimeen liittyvissä tukipalveluissa. Tämä olisi huolestuttava kehityssuunta palvelumarkkinoiden kehittymiselle j yrittäjyydelle. Mahdollisuus on poistettava.

 

Tästä Kuntien liiketoiminta: raportti kuntien yhtiöistä, liikelaitoksista ja muun liiketoiminnan luonteisen toiminnan laajuudesta ja organisoinnista

Kaavion lähde: Kuntien liiketoiminta: raportti, alkuperäinen lähde: Tilastokeskus

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi