Sote-esitys etenee – Lääkärikeskusyrittäjä toivoo pakettiin muutoksia: ”Ei anna sijaa yrittäjyydelle”
Yrittäjien huoli on, että sote-uudistuksen esitys johtaa pienten tuottajien aseman heikkenemiseen. Vääksyn Lääkärikeskuksen yrittäjä Tiina Wangel asettaa toivonsa eduskuntakäsittelyyn esityksen muuttamiseksi niin, että uudistus antaa sijaa myös yrittäjyydelle.
Sote-uudistus tuo toteutuessaan 21 hyvinvointialuetta, jotka ovat maakunnan kokoisia. Uudenmaan erillisratkaisun perusteella Uudellamaalla olisi neljä hyvinvointialuetta.
– Jos palveluita kilpailutetaan maakunnan kokoisina isoina osina, käytännössä pieni firmamme ei pysty tarjoamaan. Esitys heikentää hallituksen alkuperäisen uudistuksen tavoitteiden toteutumista: nopeampi hoitoon pääsy, kustannushillintä ja palveluiden saatavuus eivät näillä keinoin toteudu, Vääksyssä toimivan lääkärikeskuksen Tiina Wangel ihmettelee.
– Jos julkinen tuottaa kaikki palvelut, kukaan ei ole kirittämässä hintoja ja kustannusten läpinäkyvyyttä.
Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mukaan esityksen yritysvaikutuksien arvioinnissa todetaan selkeästi, että ostopalvelujen kokonaisuudet kasvaisivat ja pk-yritykset eivät pääse suoraan julkisen sektorin kumppaneiksi, vaan alihankintaketjun kautta.
– Nyt myönnetään, että hyvinvointialueiden suurempi koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin ja että henkilöstön vuokrausta ja hankintaa koskevilla rajoituksilla on vaikutuksia palveluja tarjoaviin yrityksiin.
Hallitus esittää hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistamista.
– Ministerit puhuvat lämpöisesti monituottajuudesta, mutta tosiasiassa lainsäädäntö heikentää yksityisen sektorin mahdollisuuksia, Kujala toteaa.
Tavoitteena on, että maakunnat alkavat hoitaa sote-palveluita vuoden 2023 alussa.
Hyvinvointialueiden suuri koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin – ”Emme pysty tarjota palveluitamme”
Hallituksen esityksessä todetaan, että sote-palvelujen monituottajuus olisi edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen mukaan yksityisiltä palveluntuottajilta voitaisiin hankkia kaikkia palveluja, joiden hankkimista ei ole erikseen laissa kielletty.
Vääksyn Lääkärikeskus työllistää 26 työntekijää. Lääkärikeskus tekee Docrates syöpäsairaalan kanssa yhteistyötä tarjoten Docrateksen lääkärit etäyhteyden kautta käytettäväksi.
– Yrittäjyyden kannalta sote-esitys näyttää huonolta. Eduskunnalle jää iso tehtävä muuttaa soteuudistus sellaiseksi, että yrittäjyydelle jää tilaa. Tämänpäiväisessä tiedotustilaisuudessa ministeri Kiuru sanoi, että voidaan käyttää monituottajamallia, mutta tosiasiassa esitys näyttää huonolta.
– Pienessä maassa tarvitaan ammattilaisia, ja tarvitaan yhteistyötä. Ihmiset tuottavat palvelut, ei ne seinät.
Wangel nostaa yhtenä tärkeänä asiana sen, sallitaanko terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuus. Lisäksi Päijät-Hämeessä aloittaa tammikuussa hyvinvointikuntayhtymän ja Mehiläisen yhteisyritys Harjun terveys.
– On kiinnostavaa, saako henkilökunta jatkossa toimia julkisella ja tehdä vapaa-ajallaan yksityiselä puolella töitä. Seuraamme mielenkiinnolla Harjun terveyden aloitusta, käyttävätkö he ostopalveluita, vai sanelevatko he ehdot, kuka saa jatkossa työskennellä missäkin.
Vääksyn lääkärikeskuksessa työskentelee joitakin ammatinharjoittaja, jotka tekevät töitä myös julkisella puolella. Wangelin uhkakuva voi kaventaa yrityksen tarjontaa, jos terveydenhuollon ammattilaisten liikkuvuutta rajoitetaan.
Yrittäjät esittää muutoksia: Palvelustrategioitten sisältöön on kirjattava vahva monituottajuus
Yrittäjät toivoo, että eduskunta ottaa huomioon eri palveluntuottajat ja palvelutuotantoon käytettävissä olevat kaikki yksityisen ja julkisen puolen resurssit. Järjestö esittää muutoksia, joita se toivoo korjattavan lopulliseen pakettiin, muun muassa palvelustrategioitten sisältöön on kirjattava vahva monituottajuus.
Tiina Wangel harmittelee, että soteuudistusesitys on niin julkislähtöinen.
– Toivoisin, että julkiset toimisivat samoin ehdoin kuin yksityiset yritykset. Esimerkiksi julkinen toimija saa alv-hyvityksiä. Yksityiset toimijat kyllä ostamme hankintamme alvillisilla hinnoilla, mutta emme saa vähentää niitä, koska lääkäripalvelut ovat arvonlisäverotonta palvelua. Myös lupapolitiikka pitäisi olla samanlainen, esimerkiksi tilavaatimusten ja henkilökunnan pätevyyden osalta.
Wangel toivoo, että palveluseteliä hyödynnettäisiin esimerkiksi kotiin vietävissä palveluissa. Päijät-Hämeessä on pulaa terveydenhuollon ammattilaisista, ja myös yksityisiä resursseja kannattaa käyttää. STM:ön mukaan palvelujen hankkimisessa voidaan käyttää palveluseteliä.
– Minulla herää kysymys, jos toisella alueella päätetään käyttää kolmatta tai yksityistä sektoria palveluiden tuotannossa, niin voi olla, että palveluun päästään siellä nopeammin. Tämä voi eriarvoistaa saatavuutta ja lisää kansalaisten eriarvoisuutta.
Aiemmin aiheesta: Yrittäjät pettyneitä sote-ehdotukseen – Anssi Kujala: ”Soteyrittäjien osaamista ei nyt haluta käyttää”
Kuvassa Tiina Wangel
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
