TEM valmistelee erillistä oikeutta palkattomiin vapaisiin, Yrittäjät ei pidä tarpeellisena – ”Palkattomat vapaat järjestyy yleensä aina keskustelemalla”
TEMin työryhmä valmistelee työelämän tasapainodirektiivin yhteydessä sitä, millaisia joustoja työsuhteessa on käytettävissä. – Palkatonta vapaata saa lähes aina, kun pyytää. Siksi lakiin ei kannata erikseen kirjata erillistä oikeutta palkattomiin vapaisiin, Albert Mäkelä Yrittäjistä sanoo. Kampaamoketjun omistaja on samaa mieltä.
68 prosenttia työllisistä kertoo, että voi tarvittaessa sopia joustavista työjärjestelyistä, jos niitä tarvitsee. Vain seitsemän prosenttia Yrittäjien kyselyyn vastanneista työllisistä ei ole saanut halutessaan palkatonta vapaata.
Suomen Yrittäjät selvitti työaikajoustojen tilannetta kahdella kyselyllä: syyskuussa tehdyllä Työelämägallupilla ja marraskuussa tehdyllä Yrittäjägallupilla. Molemmat kyselyt teki Yrittäjien pyynnöstä Kantar.
Kampaamoketju Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Nina Olander-Villegasin mielestä vapaista sopiminen on parasta hoitaa työpaikalla sopien.
– Palkattomat vapaat järjestyy yleensä aina keskustelemalla yrityksissä työnantajan kanssa. Yritykset ovat niin erilaisia, siksi oikeutta palkattomiin vapaisiin olisi vaikea kirjata johonkin lakiin. Se, kuinka helposti vapaa järjestyy, riippuu ajankohdastakin. Tämä asia ei ole ollut alallamme ongelma.
Joustavista työajoista on hyötyä myös yritykselle – TEM valmistelee työelämän tasapainodirektiiviä
Perhevapaauudistuksen yhteydessä valmistellaan myös työelämää koskevaa sääntelyä vapaiden käytöstä. Perhevapaiden ja muiden yksityiselämään liittyvien vapaatarpeiden huomiointi on tärkeää.
– Ne aiheuttavat kuitenkin kustannuksia ja haittaa työpaikan toiminnalle. Siksi sääntelyn on oltava tasapainossa. Jos työntekijän subjektiivista oikeutta poissaoloihin lisätään, työnantajan kustannukset ja työn järjestelyihin liittyvät ongelmat lisääntyvät, erityisesti pienissä yrityksissä, joissa jokainen työntekijä on avaintyöntekijä, Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.
– Siksi poissaoloista on ensisijaisesti pyrittävä sopimaan. Kyselyn mukaan poissaoloista ja joustoista sopiminen on jo nyt toimivaa, eikä uudelle sääntelylle, joka ylittäisi EU-direktiivin vaatimukset, ole tarvetta.
Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan niin sanotun työelämän tasapainodirektiivin täytäntöönpanoa Suomessa. Lisäksi direktiivissä on säädetty uudesta omaishoitajavapaasta, jossa on kyse palkattomasta lyhytaikaisesta poissaolosta.
– Direktiivin mukaan omaishoitovapaata pitää saada viisi päivää vuodessa, jos se on tarpeen läheisen henkilön tukemiseksi tämän vakavan lääketieteellisen syyn vuoksi. Kyselyjen perusteella työntekijä voi saada palkatonta vapaata jo nyt joustavasti ilman pakkoa, Mäkelä kommentoi.
– Lainsäädännössä on jo huomioitu akuutin poissaolon tarve.
Työllisten ja yritysten vastaukset ovat samansuuntaisia: palkatonta vapaata ja erilaisia vapaajärjestelyjä on saatavilla laajasti. Yleisimmin palkatonta vapaata pyydetään henkilökohtaisten asioiden hoitoon, toiseksi eniten harrastuksiin ja hieman yllättäen vasta kolmanneksi läheisen hoitamiseen tai auttamiseen.
Kampaamoketjussa pyyntöjä palkattomiin vapaisiin tulee tasaiseen tahtiin – ”Kaikki järjestetään mitä pystytään”
Kyselyn mukaan 72 prosenttia yrittäjistä kokee, että joustavista työajoista on hyötyä yritykselle. Vain kolme prosenttia kertoo, että niistä on ollut haittaa. Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Nina Olander-Villegas kertoo palkattomista vapaista sopimisen sujuvan mutkattomasti heillä.
– Työntekijät yleensä soittavat joko esimiehelleen tai jollekin meistä omistajista. Kaikki vapaatoiveet järjestetään mitä pystytään, tässä asiassa ei ole koskaan ollut ongelmaa.
Kampaamoketju työllistää noin 80 työntekijää. Pyyntöjä palkattomasta vapaasta lomamatkaa tai omien asioiden järjestelyä varten tulee useampia vuodessa.
– Ihmiset aika paljon pitävät ylimääräisiä lomia, paitsi nyt korona-aikana. Joskus tarve liittyy lapsen lomaviikkoon koulusta, ja palkatonta pyydetään lastenhoidon takia. Nyt on pyydetty yksittäisiä vapaapäiviä, esimerkiksi muuttoasioiden järjestämiseen.
Olander-Villegas ei muista, että heillä olisi ikinä pyydetty palkatonta vapaata omaisen hoitoa varten.
– En näe, että sitä tarvitsee erikseen säätää. On olemassa niin erilaisia yrityksiä ja erilaisia aloja. Joku voi olla sellaisissa työtehtävissä, ettei poissaolo työpaikalta aina onnistukaan.
Suomen Yrittäjät selvitti kyselyillä sekä työntekijöiden että työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia työelämän joustoista ja työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta. Vastaajina noin 1040 työelämässä olevaa suomalaista ja 1100 pk-yrityksen edustajaa. Työntekijäkysely toteutettiin syyskuussa 2020 ja yrityskysely marraskuussa 2020.
Riikka Koskenranta
riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi
