Lottoaminen päihittää edelleen yrittämisen vaurastumisen keinona, yrittäjä toivoo asennemuutosta: ”Olen voimaton tämän tuloksen edessä”

Danske Bankin teettämä kysely suomalaisten suhtautumisesta eri ammatteissa vaurastumiseen on herättänyt vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Kyselyn mukaan suomalaiset sallivat vaurastumisen yrittäjälle, lääkärille, insinöörille ja lukion opettajalle. Hyväksytyimmät tavat vaurastumiseen olivat säästäminen ja kulukuri, hyväpalkkainen työ, pitkä työura ja lottoaminen. Yrittäjyys tuli vasta näiden jälkeen.

Lottovoittoa piti hyväksyttävänä vaurastumistapana 31 prosenttia suomalaisista. Säännöllinen sijoittaminen (alle 500 euroa kuukaudessa) oli sen sijaan hyväksyttävää vain 11 prosentille vastaajista.

Tulos yllätti Investors Housen toimitusjohtajan Petri Roinisen, joka nosti Twitterissä keskustelun yrittäjyyden arvostuksesta. Twiitti keräsi nopeasti yli 75 000 katselukertaa. Roininen toimii myös Suomen Yrittäjien kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtajana.

– Halusin nostaa esille, että yrittäminen ja muiden työllistäminen voisi olla painoarvoltaan merkittävämpää, kun puhutaan ihmisten vaurastumisesta ja Suomen saamisesta takaisin nousuun. Asenneilmastoa voisi siinä mielessä tutkailla ja kehittää, Roininen sanoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että nuoret arvostavat yrittäjyyttä selvästi enemmän kuin esimerkiksi 1970-luvulla.

– Kun opiskelin 80-luvulla Espoon Otaniemessä, oikeastaan kukaan ei halunnut yrittäjäksi vaan mieluummin töihin isoon korporaatioon.

Lottoamiseen uskotaan yhä

Asenneilmaston muuttumisesta kertoo se, että kun Roininen oli muutama vuosi sitten pitämässä luentoa Aalto-yliopistossa, merkittävä osa kuulijoista oli suunnitellut yrityksen perustamista.

Hän uskoo, että Danske Bankin kyselytutkimus kuvasti kansan ”syvien rivien” tuntoja.

– Siinä mielessä tulos on huolestuttava. Kyse ei ole yrittäjävastaisuudesta, mutta yrittämisen status voisi olla korkeammalla tasolla. On hieman ristiriitaista, että jääkiekolla tai musiikilla yrittäminen on okei, mutta perusyrittämisellä vaurastumista vieroksutaan.

Kyselyn mukaan lottovoitto on edelleen korkeasti arvostettu vaurastumisen tapa. Se tosin osuu varsin harvojen kohdalle.

– Olen voimaton tämän tuloksen edessä. Vaurastuminen lottovoitolla on äärimmäisen epätodennäköistä. Sijoittaminen tuli kyselyn tuloksissa pitkällä lottoamisen jälkeen, vaikka sillä vaurastuminen on paljon todennäköisempää.

Opiskeluaikainen professori teki vaikutuksen

Roinisen oma yrittäjyys alkoi toden teolla 2000-luvun alussa. Sitä ennen hän oli kokeillut yrittämistä sivutoimisesti.

– 70-lukulaisena lapsena en osannut ajatella, että olisin ryhtynyt yrittäjäksi. Teknillisen korkeakoulun silloisilla professoreilla oli kuitenkin iso vaikutus. He toivat tuulahduksen piilaaksotyyppisestä yrittäjyydestä, joka oli täydellinen mysteeri 80-luvun Suomessa. Eräs tärkeä hahmo oli professori Martti M. Kaila, jolla oli paljon kansainvälisiä verkostoja. Hän toi kurssilleen myös yrittäjiä puhumaan.

Roininen näkee, että yrittäjyyden arvostuksen kasvattaminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja realistisen kuvan antamista.

– Julkisuudessa yrittäjät näyttäytyvät usein ääripäinä. On joitakin niitä, jotka ovat onnistuneet isosti ja sitten on kauhutarinoita. Tosiasia on, että suuri osa yrittämisestä on ihan muuta kuten yksinyrittämistä, pienyrittämistä, mikroyrittämistä ja toimintaa, jossa omalla vapaudella on iso merkitys. Yrittäminen ei välttämättä ole ainoastaan rahakysymys vaan se voi ollas myös elämäntapa-, asenne- ja fiiliskysymys.

Yrittäjä- ja sijoitusmyönteisyys kulkevat Roinisen mukaan osittain käsi kädessä, vaikka sijoittaminen on hänen mukaansa yleensä pelkistetympää.

– Yrittäjyyteen liittyy sekä sijoittaminen että työnteko omassa yrityksessä.

Kyselytutkimuksen Danske Bankille toteutti YouGov Finland. Tutkimukseen vastasi 1507 suomalaista 30.10.-2.11. Kyselyn virhemarginaali kokonaistuloksissa on noin 2,3 prosenttia.

Kuva: Petri Roinisen albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi