Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Kuntokeskusyrittäjällä on asiaa: ”Tuissa katsottava myös kulurakennetta” – Hän lupaa salien toimivan turvallisesti, ilman asiakkaita tyrehtyy kassa

Jyväskyläläisellä kuntokeskusyrittäjä Mika Gustafssonilla on asiaa päättäjille. Gustafssonin mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL, on luokitellut kuntosalit korkean riskin luokkaan koronatartuntojen suhteen. Kustannustukikriteerit ovat rajanneet molemmilla kerroilla 25 vuotta toimineen yrityksen ulos tuesta.

Kuntokeskukset joutuivat viranomaisten sulkemissuosituksen kohteeksi.

– Meidät rinnastetaan yökerhojen rinnalle tartuttavuudessa, harmittelee Kuntomaailman Mika Gustafsson.

Kuntomaailman toinen kuntokeskus muutti uusiin, isompiin tiloihin 2. maaliskuuta 2020 Jyväskylässä juuri koronapandemian alkuvaiheessa. Yritys ei ole voinut hakea kustannustukia, ei ensimmäistä eikä nyt haussa olevaa tukea. Keväällä liikevaihdon tiputus oli 35–40 pinnaa, mutta oman pääoman vaade ei ollut vaadittua 50 prosenttia. Gustafsson täsmentää tämän johtuneen investoinneista.

Uudenkarhea keskus olisi yrittäjän mukaan normaalitilanteessa nostanut liikevaihtoa 15–20 prosenttia. Koronan vuoksi kävikin niin, että liikevaihto tippui kesä-lokakuussa verrattuna edellisvuoden vertailujaksoon noin 15 prosenttia.

Näin kakkoskierroksen tukikin jää samatta. Kustannustuen vertailukausi on kesä-lokakuu.

– Kevään tiputus oli ihan katastrofaalinen. Kesä on aina alallamme huono, emme päässeet silloin nostattamaan toimintaa. Syksy meinasi lähteä käyntiin, mutta sitten se ei lähtenytkään.

– Investoimme uuteen toimitilaan, juuri ennen koronaa. Meillä oli kovat kasvutavoitteet, ajoitus meni todella ikävästi, ja kulurakenteet kasvoivat uuden toimitilan myötä.

Kassa hupenee, eikä kuntokeskusyrittäjä saa tukea – Ekonomisti: ”Tuissa pitää paremmin huomioida yritysten kustannusrakenne”

Kuntomaailma työllistää normaalisti 35 työntekijää, ja lisäksi 10–15 ammattilaista toimii tiloissa yrittäjänä.

– Minusta tukirakenteet ovat tosi huonosti suunniteltu. Tuen kriteereissä ei ole otettu huomioon, miten nämä toimirakenteet eri aloilla menee. Ei pitäisi katsoa pelkästään liikevaihtoa, vaan myös sitä, millaiset kulut yrityksellä on.

Kulurakenteet ja se, miten niihin pystytään vaikuttamaan, vaihtelevat yrityksestä toiseen.

Myös Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismasen mielestä koronatuissa pitää paremmin huomioida yritysten toiminnan luonne.

– Yrittäjä on tässä oikeassa siinä, että tuessa pitäisi pystyä paremmin ja tarkemmin ottamaan huomioon yritysten toiminnan luonne ja kustannusrakenne. Esimerkiksi tapahtuma-alalla kustannusten muodostuminen voi poiketa tavanomaisesta kustannusrakenteesta.

Kustannustuki II:n lakitekstin mukaan kustannustukea myönnettäessä kuluja otetaan huomioon kuukausitasolla yhteensä enintään yrityksen vertailukauden keskimääräistä kuukausikohtaista liikevaihtoa vastaava summa.

Kuismasen mielestä tukiehdot täyttävä liikevaihdon laskuraja, 30 prosenttia, on tilanteen jatkuessa yhä, kohtuuttoman kova.

– Jos kustannustuki III tulee, raja tulisi ehdottomasti laskea 20 prosenttiin.

– Rajoitusten tulisi perustua aidosti näyttöön ja kategoriset rajoitukset ovat huonoa politiikkaa. Jos toiminnasta on vaikea osoittaa, että se olisi niin sanottu koronalinko, niin silloin kategorisia rajoitteita ei tulisi asettaa voimaan. Rajoituksissa ja suosituksissa on syytä ottaa huomioon alakohtaisia eroavaisuuksia, Kuismanen esittää.

Jyväskyläläinen Gustafsson on samoilla linjoilla Yrittäjien Kuismasen kanssa liikevaihdon laskurajan suhteen, kun pidetään silmällä kustannustuki kolmosta.

– Toinen juttu on se, että jos tukiehdoissa liikevaihdon pitää olla laskenut vähintään 30 pinnaa, niin aika harva pysyy enää pystyssä, jos tilanne jatkuu vielä reilu puoli vuotta.

”Ei missään työpaikassa nousta nappia painamalla, vaan nousu on kovan työn takana”

Gustafssonin yrityksen näkymät heikkenevät selvästi, jos koronatilanne ja rajoitukset pahenevat eivätkä helpota kesään mennessä.

– Jos tilanne tästä pahenisi, niin en tiedä, millä kesän yli mentäisiin. Asiakkaamme ovat olleet mahtavia, osa heistä on jatkanut kuukausimaksujen maksamista huolimatta siitä, etteivät ole nyt käyttäneet palveluja. Ilman meidän 25 vuoden asiakashistoriaa, emme olisi tässä.

– Kohdallamme on tässä kysymys ehkä muutamista kuukausista, tarvitsisimme jotain apua.

Gustafsson tulkitsee valtiovallan ohjaavan yrityksiä lomauttamaan työntekijöitä ennemmin kuin kehittämään toimintaa.

– Näyttää, että valtio haluaa, että laitamme työntekijät lomautukseen. Maksetaan lomautusraha mieluummin, kuin että panostettaisiin se raha yrityksen toimintaan. Työntekijä saa rahaa kotiinsa, eikä tarvitse tehdä mitään, voi vain odottaa, onko valmis työpaikka odottamassa kuukausien päästä.

– Ei missään työpaikassa nousta nappia painamalla, vaan nousu on kovan työn takana.

Uusi vuosi ja uuden vuoden kuntokuurit – Miltä näyttää saleilla?

Kuntomaailman kahdella salilla näyttää olevan kiinnostusta treenaamiseen. Myös personal trainer-palvelun kysyntä on hiukan lisääntynyt. Jyväskylän saleilla on nyt noin 40 prosentin täyttöaste verrattuna normaaliin vuoteen. Keväällä täyttöaste oli 10–20 prosenttia verrattuna normaaliin vastaavaan ajankohtaan.

– Asiakasmääriä koskevat säännöt ovat uskomattomat. Jos minulla on 200 neliön sali ja toisella yrittäjällä on 100 neliön sali, niin asiakasmäärää rajoitetaan samalla tavalla. Kysyn, onko Prismassa saman verran porukkaa kuin pikku K-kaupassa? Ei, mutta molemmat ovat kauppoja.

Gustafssonin tiimi on pyrkinyt noudattamaan kävijämäärä- ja hygieniasuosituksia. Asiakkaat ovat noudattaneet ohjeita hyvin, kipeänä on jääty pois ja hygienista on pidetty huolta.

– Koko ajan odotamme, että tämän 10 kuukauden tauon jälkeen ensimmäistä kertaa toiminta lähtisi kunnolla käyntiin.

– Pystymme saleilla löytämään turvallisia aikoja treenata niin, ettei tarvitse olla lähellä ketään. Toivottavasti yhteiskunta tästä aukeaisi, mutta en usko siihen, ennen kuin rokote tulee laajemmin.

Osa työntekijöistä on ollut lomautettuna maaliskuun lopulta asti. Kysyntä ja kuntokeskustoiminnan laajuus ei ole vielä normalisoitunut.

Lue lisää kustannustuki 3:sta: Hylätyissä kustannustuen hakemuksissa toistuvat samat syyt – Lue Valtiokonttorin vinkit hakemuksen täyttämiseen!

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi