11.1.2021 klo 09:00
Uutinen

Noora löysi tasapainon yrittäjyydestä, kun riittämättömyyden tunne läikähti yli: ”Yrittäjänä on helpompi sanoa ei”

Yksinyrittäjä Noora Virran tarina sai onnellisen käänteen, kun hän oppi sanomaan ei liialle työnteolle.

Tuusulassa asuva Noora Virta jäi pois valtion virastaan vuonna 2015. Sen jälkeen elämä on tarjonnut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Ensikosketuksen yrittäjyyteen Virta otti vuonna 2015, jolloin hän teki töitä kevytyrittäjänä.

– Kun määräaikainen virkasuhde valtion palveluksessa päättyi, työt olivat melko vähissä. Haasteena oli se, että kun aloitin kevytyrittäjänä, minkäänlaista asiakaskuntaa ei ollut valmiina, koska olin ollut piktään valtiolla määräaikaisissa virkasuhteissa.

Onneksi oli säästöjä. Ne pelastivat, kun Virta oli raskaana vuosina 2015 ja 2016. Toimeksiantoja lakimiehen työssä oli jonkin verran, mutta niiden laskutus saattoi olla mahdollista vasta vuoden kuluttua toimeksiannon alkamisesta.

Virta oli ollut yrittäjänä vajaan vuoden, kun kolmas lapsi syntyi.

– Silloin laskutus oli jotenkin alkanut pyöriä, mutta lapsen syntymään se katkesi jälleen.

Yllättävä sairastuminen pysäytti

Vuoden 2017 kevättalvella Virta alkoi pohtia palkkatöihin palaamista.

– Ajattelin, että minulla olisi yksi stressin aiheuttaja vähemmän, kun saisin säännöllistä palkkaa. Mietin myös työntekijän sosiaaliturvaa.

Hän aloitti työt isommassa asianajotoimistossa tuntityösopimuksella. Työt ehtivät hädin tuskin alkaa, kun Virta sairastui maksatulehdukseen.

– Nuorin lapseni oli silloin 11-kuukautinen. Lääkärit olisivat halunneet minut sairaalaan tarkkailuun, koska maksa-arvoni olivat todella korkeat. En kuitenkaan pystynyt, koska lapsella ei olisi ollut huoltajaa.

Virtaa käskettiin käytännössä makaamaan sohvalla, mutta pienen lapsen kanssa se ei onnistunut. Tulehduksen syy jäi mysteeriksi, sillä syytä ei koskaan löytynyt.

Saman vuoden syksyllä Virta aloitti työt samassa lakiasiaintoimistossa kokopäiväisesti.

– Kokopäiväiseen työhön tottuminen oli vaikeaa. Olin ollut puolitoista vuotta melkein koko ajan kotona. Ajattelin, että työhön täytyy vaan tottua, mutta en tottunut.

Unohtelua ja riittämättömyyden tunnetta

Erityisen paljon Virtaa stressasi tunnin suuntaansa kestänyt työmatka. Hän alkoi potea myös huonoa omaatuntoa.

– Kun olin lasten kanssa, oli huono omatunto etten tehnyt töitä. Kun tein töitä, oli huono omatunto siitä, etten ollut tarpeeksi lasten kanssa.

Virtaa alkoivat vaivata myös oudot unohtelut arjessa.

– Saatoin lähteä viemään lapsia harrastuksiin, mutta kun lähdin ajamaan harrastuspaikalta takaisin kotiin, huomasin, että lapsi istuu edelleen takapenkillä. Rupesin unohtelemaan asioita töissä ja kotona.

Öisin hän saattoi herätä miettimään pieniäkin työasioita, kuten yksittäisiin sähköposteihin vastaamista.

– En pystynyt rauhoittumaan ennen kun olin tarkistanut, onko asia hoidettu.

– Jossain vaiheessa totesin, että en ole sillä tavalla toimintakykyinen, että minun kannattaisi jatkaa töissä.

Virta koki riittämättömyyden tunnetta työpaikalla. Hänen oli äärimmäisen vaikea sanoa esimiehelleen ei, vaikka kädet olivat täynnä töitä. Työ meni herkästi kaiken muun edelle.

– Olin jo aivan valmis vaihtamaan kokonaan alaa. Sitten koitti eräs ilta, kun päätin irtisanoutua.

Takaisin yrittäjäksi: Elämä helpottui

Ei mennyt kauan, kun Virta päätti palata yrittäjäksi, tällä kertaa toiminimellä. Kevytyrittäjyys tuotti käytännön haasteita, sillä lakimiehen yhteystiedoissa kevytyrittäjän titteli ei välttämättä näytä vakuuttavalta. Kirjanpitäjä katsoi lisäksi, että toiminimiyrittäminen on verotuksellisesti järkevämpi vaihtoehto.

Virran mukaan moni hänen lähipiirissään ihmetteli naisen päätöstä hoitaa työuupumusta siirtymällä yrittäjäksi.

– Siinä elämäntilanteessa koin helpoimmaksi olla yrittäjä. Päivittäinen työpaikkani siirtyi huomattavasti lähemmäs, saatoin tehdä selvästi lyhyempiä työpäiviä ja jättää enemmän aikaa lapsilleni. Kaiken kaikkiaan työpäivien suunnittelu muuttui selvästi helpommaksi.

Ratkaisu on osoittautunut onnistuneeksi, sillä Virta on edelleen yrittäjä.

– En tietenkään voi vaikuttaa työssäni tuomioistuimen aikatauluun, mutta pystyn palkkatyötä paremmin vaikuttamaan siihen, paljonko töitä otan. Koen, että yrittäjänä on helpompi sanoa ei, koska olen vain itse vastuussa töistäni.

Kuva: Noora Virran albumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi