Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Iso osa pk-sektorista onnistunut säästöillä kattamaan koronalaskun – Mutta hotelli-, ravintola- ja viihdealoilla kriisi voi vaarantaa toiminnan jatkon

Koronavuosi 2020 kohteli toimialoja eri tavoin: toimialat, joihin koronarajoitukset osuivat, kärsivät pahimmin. Koronavuosi heijastui investointeihin ja rekrytointeihin toimialasta riippumatta, kertoo Suomen Tilintarkastajien barometri.

Tukku- ja vähittäiskaupan sekä rakentamisen toimialoilla vuosi oli positiivinen. Sen sijaan pahimmin kärsivät majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä viihde- ja virkistysala. Barometrin mukaan koronavuosi heijastui investointeihin ja rekrytointeihin toimialasta riippumatta. Investoinnit pienenivät kaikilla toimialoilla ja henkilöstömäärän kehittyminen oli positiivista ainoastaan sote-palveluissa.

Tulevan 12 kuukauden osalta investoinnit ovat edelleen miinusmerkkisiä muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

– Talouskasvun kannalta olisi erittäin tärkeää saada investoinnit oikea-aikaisesti kasvuun. Investointien viivästymiset kertautuvat ajassa ja aiheuttavat talouteen ylimääräisiä ”sakkokierroksia”. Myöskään inhimillisen tragedian osuutta ei voi vähätellä, kommentoi Suomen Tilintarkastajat ry:n puheenjohtaja Ilkka Kujala järjestön tiedotteessa.

Barometri peilaa yritysten tilaa liikevaihdon, investointien, henkilöstömäärän ja toiminnan jatkuvuuteen liittyvien kysymysten osalta päättyneen tilikauden ja tulevien 12 kuukauden osalta. Barometri perustuu tilintarkastajien arvioihin asiakasyritystensä taloudellisesta tilanteesta.

Kassavajetta ja yritystoiminnan jatkon vaarantumista

Tilintarkastajien barometrissa kysyttiin tilintarkastajilta myös toiminnan jatkuvuuden keskeisiä syitä, joissa yhtenä nostettiin rahoituksen riittävyys. Kysymys rahoituksen riittävyydestä näkyi erityisesti majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Konkurssilain väliaikaiset koronapoikkeukset päättyvät tammikuun lopussa, jolloin mahdollisesti nähdään konkursseja yrityksissä, joita korona on kurittanut.

Tilintarkastajien arvioiden mukaan toiminnan jatkuvuuden vaarantuminen uhkaa erityisesti majoitus- ja ravitsemis-, taiteiden ja viihteen, teollisuuden sekä rakentamisen alan yrityksiä. Tilauskirjojen oheneminen vaikuttaa viiveellä tyypillisesti teollisuuteen ja rakentamiseen.

– Liikevaihdoissa nähdään positiivista liikehdintää erityisesti informaation ja viestinnän toimialalla, mutta myös muilla aloilla alkaneen vuoden arvioidaan menevän aiempaa vuotta paremmin, Kujala kertoo.

Tilintarkastajat tarkastavat vuosittain yli 100 000 yrityksen taloustiedot. Tilintarkastajat ry:n mukaan vastaajia oli noin 310 henkilöä.

Iso osa pk-sektorista onnistunut säästöillä paikkaamaan koronamenetykset, mutta majoitus ja viihde kärsivät

Talousjärjestelmiin erikoistuneen Accountorin mukaan suomalaiset pk-yritykset ovat onnistuneet paikkaamaan koronan aiheuttaman laskun lähes kokonaan noin 2,5 miljardin euron suuruisilla säästöohjelmillaan. Koronakriisin tuomat menetykset pk-sektorille ovat olleet 2,5 miljardin euron suuruisia joulukuun puoliväliin mennessä, kertoo Accountorin tuore analyysi suomalaisten pk-yritysten taloudellisesta tilanteesta.

Mutta iso poikkeus ovat ravintolat, hotellit, viihde- ja virkistysala, joilla kustannussäästöt eivät ole kattaneet tulonmenetyksiä.

– Useat näiden alojen yritykset ovat koronakriisissä menettäneet yli puolet liikevaihdostaan, kun tutkimusten mukaan suurin osa pk-yrityksistä kestää noin 20 prosentin vuotuisen liikevaihdon pudotuksen, Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin tietää.

Accountor on talous- ja henkilöstöhallinnon palveluihin ja järjestelmiin keskittynyt yritys.

– Erityisesti vähittäiskaupan toipuminen koronakriisistä on vahvaa. Se kertoo korkeasta kuluttajaluottamuksesta ja indikoi positiivista aloitusta vuodelle 2021, sanoo Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin.

Vähittäiskaupan tulot kasvoivat joulukuun alkupuolella jopa viidenneksen. Tukku- ja vähittäiskaupan kasvu on jatkunut toukokuusta lähtien.

Accountorin analyysin mukaan pienet erityisalojen kaupat ovat suurissa vaikeuksissa. Tällä hetkellä käteiskauppaa harjoittaa 15 prosenttia vähemmän kauppoja kuin vuosi sitten. Käteiskaupalla tarkoitetaan muun muassa pankkikorttiostoja.

– On joukko yrityksiä, jotka eivät enää mahdollisesti toivu kriisistä, vaikka rajoitukset jossain vaiheessa loppuvat. Kun konkurssilainsäädännön väliaikaiset kevennykset päättyvät, näemme mahdollisesti konkursseja näissä yrityksissä, Sonkin ennakoi konkurssien kasvua.

Pk-yritykset ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin myös kokonsa puolesta. Accountorin tutkimus osoittaa, että 1–10 henkilöä työllistävistä yrityksistä suuremmat ovat selviytyneet pienempiä ja yksinyrittäjiä paremmin.

Suomalaisen pk-sektorin koko oli vuonna 2019 yhteensä noin 55 miljardia euroa.

 

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi