Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Business Finland on käsitellyt hakemukset häiriötilannerahoitukseen – Lähes miljardi euroa yli 21 000 projektille

Arviolta puolet yrityksistä kehittää rahoituksella digitaalisia ratkaisuja. Moni yritys tavoittelee projektillaan myös kansainvälistymistä.

Business Finland on käsitellyt häiriötilannerahoitushakemukset. Se myönsi häiriötilannerahoitusta 994,4 miljoonaa euroa kaikkiaan 20 164 projektille. Suurin osa hakemuksista saatiin käsiteltyä elokuun loppuun mennessä.

Häiriötilannerahoitusta saaneet yritykset jakautuvat laajasti eri toimialoille. Rahoitusta myönnettiin eniten, 16 prosenttia, kaupan alalle, teollisuuteen 13 prosenttia sekä matkailu- ja ravintola-alalle 11 prosenttia.

Arviolta puolet yrityksistä kehittää rahoituksella digitaalisia ratkaisuja.

50 miljoonasta miljardiin euroon

Osa yrityksistä haki rahoitusta sekä esiselvitys- että kehitysprojektilleen, jolloin Business Finland pystyi tekemään rahoituspäätöksen kehitysprojektille vasta, kun yrityksen esiselvitys oli valmis ja loppuraportti lähetetty.

Vuoden 2021 alussa kolmannes projekteista on jo päättynyt. Suurin osa päättyneistä projekteista on esiselvitysprojekteja, jotka antavat yritykselle selvyyttä siitä, mihin suuntaan yrityksen kannattaa lähteä toimintaansa kehittämään. Kehitysprojektejakin on jo päättynyt 1500.

– Rahoitushakemusten käsittely oli urakkana valtava ja vaati työtehtävien uudelleenjärjestelyä Business Finlandilla. Käytännössä moni teki työtä, jota ei normaalisti tee. Jopa 10 eläkkeellä olevaa työntekijää palasi kiireavuksi, yritysten auttaminen koettiin tärkeäksi arvoksi. Palkkasimme 50 uutta henkilöä hoitamaan projektien seurantaa ja loppuraporttien käsittelyä, johtaja ja häiriötilannerahoituksesta vastaava Kari Komulainen Business Finlandista kertoo.

- Meille ja asiakkaille oli suuri apu siitä, että eri järjestöt, kaupungit ja Team Finland -verkosto neuvoivat asiakkaita rahoituksen hakemisessa ja projektin suunnittelussa. Hakemusten suuri määrä oli haaste asiakastyölle, sillä Business Finland Oy myöntää normaalisti vuodessa 50 miljoonaa euroa rahoitusta ja nyt neljän kuukauden aikana myönsimme miljardi euroa.

11 000 projektia käynnissä

Jokainen rahoitusta saanut yritys lähettää loppuraportin neljän kuukauden kuluessa projektinsa päättymisestä. Business Finlandilla on tällä hetkellä käsittelyssä 1731 loppuraporttia.

Loppuraportteja on käsitelty 7162 ja näiden yritysten häiriörahoituksella toteutetut projektit ovat päättyneet kokonaan.

Projekteja on vielä käynnissä 11 000. Jos yritysten alkuperäiset suunnitelmat pitävät paikkansa, valtaosa projekteista on raportoitu ja loppurahoitus maksettu alkusyksystä 2021.

Kun projekteja tarkastellaan saadun rahoituksen mukaan, eniten rahoitusta ovat saaneet teollisuus, kaupan alat ja rakentaminen. Ero johtuu siitä, että näillä aloilla on enemmän suuria kehitysprojekteja esimerkiksi ravintola- ja matkailualaan verrattuna.

– Rahoituksen saamisen edellytyksenä oli koronan aiheuttama häiriö yrityksen liiketoiminnalle, ja se näkyi selkeästi ensimmäisenä kuluttajaliiketoiminnassa, kertoo Komulainen.

Tavoitteena kansainväliset markkinat

Komulaisen mukaan häiriörahoituksen kriteereissä ei ollut mainintaa kansainvälisen liiketoiminnan aloittamisesta tai kasvattamisesta, mutta moni yritys tavoittelee projektillaan kansainvälistymistä.

Noin 1700 yritystä on hakemuksessaan maininnut yhden tai useamman Suomen tärkeimmistä vientimaista, joita ovat Saksa, Ruotsi, Alankomaat, Ranska, Espanja, Puola, UK, USA, Kiina ja Venäjä.

Joissakin projekteissa tavoitteena on siirtää tuotantoa maailmalta Suomeen, koska pandemia on vaikuttanut alihankkijoiden toimitusvarmuuteen. Koronakriisin aiheuttamaa pysyvää tuotannon siirtymistä Suomeen on vielä vaikeaa arvioida, vaikka esimerkkejä nopeasti käynnistetyistä valmistusprojekteista löytyykin.

– Kotimainen tuotanto voi tulevaisuudessa kasvaa, koska automatisointi painaa tuotantokustannuksia alas ja tuotannon ympäristövaikutukset saavat päätöksenteossa suuremman roolin. Koronakriisi voi osaltaan edistää tätä kehitystä, pohtii Business Finlandin Sustainable Manufacturing -ohjelman johtaja Toni Mattila.

Puolet yrityksistä käyttää rahoitusta digiloikkaan.

– Yritykset käyttävät kehitysprojekteissa melko paljon ulkopuolista apua, sillä ostopalvelujen osuus on ollut noin 25 prosenttia projektien kokonaiskustannuksista. Arviolta noin puolet yrityksistä ottaa digiloikkaa ja kehittää kriisin takia uusia toimintamalleja ja tuotteita hyödyntäen digitaalisia alustoja, mobiiliyhteyksiä, etäteknologioita ja tekoälyä. Fyysisten kohtaamisten vähentyessä radikaalisti monien yritysten liiketoiminta koki kovan kolauksen. Fyysisiin kohtaamisiin perustuva liiketoiminta piti siirtää nopeasti verkkoon tai muuttaa uudenlaiseksi, Komulainen sanoo.

Hän toteaa, että koronaepidemia ei ole hellittänyt ja osalla yrityksistä tilanne on edelleen hyvin vaikea. Toiminnan uudistaminen ja kehittäminen on nyt avainroolissa.

Komulainen muistuttaa, että vaikka avustusmuotoisen häiriötilannerahoituksen haku päättyi kesäkuussa 2020, niin tilapäinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina on yritysten haettavissa 14.5.2021 asti. Hakemuksia on tullut 193 miljoonan euron edestä ja rahoitusta on myönnetty tähän mennessä noin 58 miljoonaa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi