Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Apua rokottamisen jouduttamiseen olisi tarjolla – Puolustusvoimat, Messukeskus ja yksityiset toimijat odottavat tietoja

Mikä pitäisi olla rokotustahti, että saataisiin suomalaiset rokotettua juhannukseen mennessä? Mitä massarokottaminen vaatisi? Näihin kysymyksiin vastaavat eri alojen toimijat. Tarvitsisi vain riittävästi rokotteita ja yhteistyön koordinointia.

Suomen koronarokotteet puhuttavat, sillä rokottaminen on lähtenyt tahmeasti liikkeelle. Ensimmäiset rokotteet saapuivat Suomeen joulukuun lopussa, ja maahan saadaan THL:n arvion mukaan 50 000 annosta viikossa. Nyt rokotteita pitäisi olla Suomessa 150 000 kappaletta. THL:n sivuilta löytyvän taulukon mukaan rokotteita on annettu noin 50 000, joista 33 000 on kirjattu.

Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partasen mukaan Tanskassa, joka on väestömäärältään samaa kokoluokkaa Suomen kanssa, on puolessatoista viikossa rokotettu 84 000 ihmistä. Maa on saanut rokotteita samaan aikaan Suomen kanssa EU:n yhteishankinnan kautta.

Israel rokotti 1,5 miljoonaa ihmistä vuoden ensimmäisen viikon loppuun mennessä.

THL:n infektiotautien torjunnan ja rokotusten johtava asiantuntija Mia Kontio vastaa kysymyksiin Tanska-vertailusta sähköpostitse.

– Rokotusjärjestyksemme on erilainen ja välimatkat Suomessa ovat huomattavasti pidemmät. En tiedä, onko Tanskassa enemmän syväjäävarastopisteitä suhteessa välimatkoihin, Kontio pohtii.

Nyt markkinoilla olevan Pfizerin rokotteen säilytys täytyy olla miinus 70 asteessa ja sitä saadaan 1 000 rokotteen laatikoissa. Rokotteet täytyy jakaa viidessä vuorokaudessa.

Käytännön suunnitelma puuttuu

Lääkäripalveluyritysten puheenjohtaja Partanen ei ole tilanteeseen tyytyväinen. Strategia Suomella on, mutta käytännön toteutus ontuu.

– Rokottaminen olisi vaatinut selkeän suunnitelman sekä toimijoiden sitouttamisen sen toteuttamiseen. Pelkällä strategialla ei johdeta päivittäistä toimintaa. Olen saanut puheluita vähintään kerran päivässä jäsenyrityksistä rokottamisesta, yrityksen roolista, rokotusjärjestyksestä ja aikataulusta. Saatavilla oleva tieto on ollut epäselvää ja epätarkkaa. Valtaosaan alan toimijoista ei olla oltu missään yhteydessä rokotusasiassa kunnista tai kuntayhtymistä.

– Nyt täytyisi ampua rivit suoraksi. Meillä on kokemusta massarokotuksista, kun influenssarokotuksia annetaan pari miljoonaa muutamassa kuukaudessa joka vuosi. Työterveyshuolto täytyy ottaa mukaan rokotusten toteuttamiseen, Partanen toteaa.

Vääksyn Lääkärikeskuksen yrittäjä, LPY:n varapuheenjohtaja ja Yrittäjien hyvinvointivaliokunnan jäsen Tiina Wangel ihmettelee myös viestintää. Lääkärikeskus hoitaa infektiopotilaita, mutta tällä tietoa henkilökunta saa rokotteet vasta huhtikuussa.

Yksityisen puolen ottaminen mukaan keventäisi myös julkisen puolen hoitajien työtaakkaa.

– Tässä on ollut keväästä asti aikaa valmistautua rokotteiden tuloon, mutta ei ole valmistauduttu. Tilanne vaatisi organisointia. Nyt olisi tärkeää tehdä yhteistyötä julkisen ja yksityisen puolen kesken, Wangel sanoo.

THL:n Mia Kontion mukaan erva-alueiden kokouksia on pidetty jo pitkään. Erva-alueet muodostuvat yliopistollisten sairaaloiden ympärille.

– Olemme korostaneet, että viestin pitää kulkea alueilla joka paikkaan. Tässä on varmasti eroja eri alueilla. Viestinnässä on aina puutteita, hän sanoo.

Laskutoimitukset ja julkiset lupaukset ristiriidassa

Partanen on tehnyt laskutoimituksia julkisuudesta keräämistään tiedoista. Rokottamisen kanssa tulee vielä kiire, mikäli kansalaiset halutaan rokottaa vuodessa saati juhannukseen mennessä.

Rokotteita ei anneta vielä alle 16-vuotiaille lapsille. Laumasuojaan riittää 70-80 prosentin rokotekattavuus.

– Jos 70 prosenttia väestöstä haluttaisiin rokottaa 52 viikossa, rokotustahdin pitäisi olla 74 000 ihmistä per viikko. Jos tavoite on puolessa vuodessa, tahdin täytyisi olla noin 150 000 viikossa. Jos päättäjät eivät usko tähän tahtiin, miksi elätellään kansalaisten ja elinkeinoelämän toiveita? Pörssikin nojaa aika paljon näihin arvioihin, Partanen kysyy.

Massarokottamiseen on edellytykset ja kokemusta

Rokottamista voisi nopeuttaa, mikäli kaikki resurssit otettaisiin käyttöön. Rokotteita saadaan käyttöön enemmän, kunhan eri lääkeyhtiöiden rokotteet saavat myyntilupia. Suomi on sitoutunut ostamaan rokotteen kaikille maassa asuville.

– Jos palveluntarjoajat tietäisivät roolinsa rokotesuunnitelmassa, ne voisivat varautua esimerkiksi työvuorolistojen ja tilojen tarpeen suhteen, Partanen toteaa.

Massarokottamista ovat pohtineet myös muut tahot.

Puolustusvoimat voisivat hyvin hoitaa varusmiehet sekä oman henkilökuntansa. Siihen on vuosikymmenien kokemus.

– Varusmiehiä tulee noin 12 000 kaksi kertaa vuodessa, ja rokotamme heitä 2-3 rokotteella kerralla. Rokotus toimii massarokottamisena sanan varsinaisessa merkityksessä. Sovitulla ajalla tulee komppania kerrallaan, eli 150 ihmistä, ja käy rokotusprosessin läpi, kunnes kaikki komppaniat on rokotettu palveluksen tuloerästä varuskunnittain, Lääkintäeversti Jouko Peltomaa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksesta sanoo.

Peltomaan varusmiesaikoihin rokotuksia pistettiin linjastossa molempiin käsivarsiin ja seuraavalla pisteellä pakaroihin noin metrin välein. Nykyään käytäntö on muuttunut niin, että takana tuleva ei näe edessä seisovaa. Rokotusten yhteydessä tarkastetaan myös näkö, pituus, paino tai kuulo.

Koronarokotteen jonossa ei muita terveystarkastuksia tietenkään tehtäisi. Puolustusvoimat on myös onnistunut välttämään tautiryppäät keskuudessaan.

– Jos rokotteita on saatavilla, ei ole estettä rokottaa Puolustusvoimissa. Autamme mielellämme kokemuksemme perusteella. Rokottaisimme tuloerän vahvuisen ihmismäärän viikossa. Jos Suomi haluaisi toimia tehokkaasti, nopein tapa olisi järjestää rokotekeskus, johon kutsuttaisiin ihmisiä ryhmittäin paikalle. Se olisi selkein tapa, Peltomaa toteaa.

Messukeskus valmiudessa alle viikossa

Massarokottamiseen tarvittaisiin tila, joka palvelisi suuria väkimääriä.

Messukeskus on ollut yhteydessä ja tehnyt tarjouksiakin Helsingin kaupungille. Messukeskuksessa on jo nyt sekä kaupungin että Mehiläisen koronatestauspisteet.

– Meille saisi kymmeniä rokotuspisteitä, meillä on logistiikka- ja turvallisuusosaamista. Massarokottaminen olisi helppo järjestää, sillä meillä on monia sisään- ja uloskäyntejä, väljää sekä kokemusta suurtapahtumien järjestämisestä, Toimitusjohtaja Anne Vepsäläinen kertoo.

Hän lupaa, että tarpeen tullen rokotus saataisiin organisoitua Messukeskukseen jo ensi viikoksi.

– Viranomaisen sykäystä odotetaan, Vepsäläinen sanoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi