”Puheet konkurssiaallosta perusteettomia” – Suomen Yrittäjien ekonomisti muistuttaa, että yrittäjä voi vaikuttaa omaan tilanteeseensa
Suomen Yrittäjien pääekonomisti ei ennusta erityisen vilkasta konkurssikevättä. Osa yrityksistä lopettaa toimintansa ilman konkurssia.
Suomessa on uumoiltu konkurssien sumaa, kun hallituksen viime vuoden keväänä tekemä konkurssilain väliaikainen muutos poistuu. Se rajoitti velkojien mahdollisuutta hakea yrityksiä konkurssiin.
Konkurssisuoja poistuu helmikuun alusta alkaen. Suomen Yrittäjät on aikaisemmin toivonut jatkoa muutokselle.
Yle kertoo, ettei pelätyn kaltaista konkurssiaaltoa ole tulossa. Eläkevakuuttajilla ei ole vireillä erityisen paljon konkurssihakemuksia. Poikkeuksena on Ilmarinen, jonka asiakkailla maksurästejä on nyt noin kymmenen prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Verottajakaan ei näe merkkejä erityisen pahasta tilanteesta. Verottaja ja työeläkeyhtiöt ovat merkittävässä roolissa konkurssihakemusten aloittamisessa.
Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen ei ennakoi ennätyksellistä konkurssikevättä.
– Haettujen konkurssien määrä tulee lisääntymään, mutta on hyvä muistaa, että kaikki haetut konkurssit eivät pääty sellaiseen. Siinä mielessä puheet konkurssiaallosta ovat perusteettomia.
Kuismanen pitää kuitenkin selvänä, että konkursseja laitetaan tänä vuonna vireille enemmän kuin viime vuonna.
– Kun koronakriisi on pitkittynyt ja yrityksille annettuja helpotuksia poistuu, osa yrityksistä päätyy tilanteeseen, jossa velkojat tekevät konkurssihakemuksen. Monen yrityksen kohdalla puskurit on käytetty.
Yrittäjän aktiivisuus auttaa vaikeassa tilanteessa
Paitsi konkurssien määrää, Kuismanen kehottaa seuraamaan myös toimintansa lopettavien yritysten lukumääriä.
– Osa yrityksistä tullaan ajamaan alas ilman konkurssimenettelyä. Yrityshän voi tehdä päätöksen yritystoiminnan lopettamisesta. Toimenpide vaatii muun muassa ilmoituksen verottajalle. Sen jälkeen mahdolliset velkojat voivat tietyn ajan sisällä hakea saataviaan.
Erilaisilla joustoilla ja tukipaketeilla pyrittiin viime vuoden aikana helpottamaan yritysten taloudellista ahdinkoa. Kuismasen mukaan tuet ovat pelastaneet monia yrityksiä, mutta samaan aikaan on joissakin tapauksissa pitkitetty väistämätöntä konkurssia.
Ylen artikkelissa työeläkevakuuttaja Elon perintäpäällikkö Mia Ahlroos sanoo, että Elo tulee jättämään konkurssihakemuksia helmikuusta alkaen, ellei yrittäjä ole ollut yhteydessä vakuuttajaan tai jos se ei ole noudattanut sovittua maksusuunnitelmaa.
Kuismanen muistuttaa, että yrittäjä voi itse vaikuttaa siihen, lähdetäänkö sitä hakemaan konkurssiin.
– Yrittäjä voi vaikuttaa tilanteeseensa olemalla aktiivinen. Velkojilla riittää varmasti ymmärrystä, kun yritys pyrkii hoitamaan asiat ajoissa.
Väliaikainen muutos maksukehotuksiin astuu voimaan
Helmikuun alusta alkaen voimaan astuu toinen väliaikainen muutos, joka koskee konkurssiuhan alaisia maksukehotuksia. Ennen korona-aikaa yritys voitiin katsoa maksukyvyttömäksi, jos se ei maksanut konkurssiuhan alaista maksukehotusta seitsemän päivän aikana. Helmikuun alusta alkaen syyskuun loppuun asti maksuajan pituus on 30 päivää. Suomen Yrittäjät ajoi maksuajan 60 pidentämistä päivään ja järjestelyn muuttamista pysyväksi. Tämä vaatimus ei kuitenkaan toteutunut.
– Yrittäjät on ollut sitä mieltä, että 30 päivääkin voi olla esimerkiksi ravintoloille liian lyhyt maksuaika. Tai yritykselle, jonka esimerkiksi pitää myydä omaisuutta, ennen kuin saa laskut maksettua, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen perustelee.
Viime vuoden toukokuun alusta alkaen maksukehotuksia ei saanut käyttää lainkaan konkurssiuhan alaisille yrityksille. Tämä muutos päättyy tammikuun lopussa.
Kuva: Getty Images
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
