Miksi yksityisiä ei oteta mukaan rokotustalkoisiin? Eiran sairaalan johtaja moittii rokotusten organisointia: ”Vastuu sysätty kunnille”

Suomen Yrittäjien teettämän työelämägallupin mukaan 68 prosenttia työelämässä olevista haluaa, että myös yksityiset terveysyritykset otetaan mukaan rokottamaan. Yrittäjät on vaatinut aikaisemmin samaa.

Vastaajista merkittävä osa (85 prosenttia) vaatii rokotusten maksuttomuutta siitä huolimatta, missä rokote annetaan.

– Pandemiasta pitää päästä eroon ja valtion on hoidettava rokotukset käyttäen kaikkia mahdollisia resursseja, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala vaatii.

Tavoitteeseen pääseminen edellyttää Kujalan mukaan rokotteiden riittävää saatavuutta ja hyvin organisoitua rokotustoimintaa. Rokotuspisteitä tarvitaan satoja.

– Lisäksi on oltava valmius käydä rokottamassa esimerkiksi palvelutaloissa ja työpaikoilla. Tiedot rokotusvauhdista ovat hähmäisiä ja selkeä kokonaiskuva puuttuu. Esimerkiksi kaikkia THL:n luokituksen mukaisia kiireellisiä ryhmiä ei ole rokotettu.

– Meille tulee tietoja siitä, että yksityisiä kohdellaan eri tavalla kuin julkisia toimijoita. Jos näin on, se on väärin ja täysin kohtuutonta. Tässä ei ole nyt tilaa arvolataukselle, Kujala jatkaa.

”Tuntuu, ettei yksityistä osata käyttää”

Yksityisten terveysyritysten mukaan ottamista rokotuksiin vastustaa vain 15 prosenttia vastaajista. Vahvimmin yksityisten yritysten mukaan ottamista vaativat yli 45-vuotiaat.

– Tuntuu, ettei yksityistä osata tai haluta käyttää. Olisi oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista, että kaikki toimijat ovat mukana ja korvausperusteet ovat samanlaisia, Kujala sanoo.

Työterveyshuollon piirissä on noin 1,8 miljoonaa henkilöä. Yksityisellä sektorilla on tarjota merkittävä määrä rokotuspisteitä ympäri maata ja tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat saaneet rokottamiseen tarvittavan koulutuksen.

Rokotusten maksuttomuutta vaativat eniten vanhemmat vastaajat. Julkisessa terveydenhuollossa rokote ja rokottaminen ovat maksuttomia palveluita. Hallitus lupasi viime vuonna rokotusten maksuttomuutta.

”Rokotuksia ei johdeta keskitetysti”

Yksityisen sairaalan johtaja on samaa mieltä gallup-tuloksen kanssa.

– Yhdyn täysin tähän tulokseen. Rokotusvauhti ei tule olemaan riittävä, ellei rokotuksiin oteta yksityisiä terveydenhuoltoalan yrityksiä mukaan, helsinkiläisen Eiran sairaalan toimitusjohtaja Nella Ginman-Tjeder sanoo.

– Nyt on jo nähty, että rokotukset etenevät hyvin hitaasti.

Suomeen ei ole saatu odotettua määrää koronarokotteita, mikä vaikeuttaa rokotustavoitteeseen pääsemistä.

Ginman-Tjeder pahoittelee, ettei yksityisten yritysten kanssa ole juurikaan käyty neuvotteluja. Hänen mukaansa rokotustavoitteeseen ei päästä, jos yksityisiä yrityksiä ei hyödynnetä.

– Syynä tähän ei nähdäkseni ole rokotteiden pieni määrä vaan se, että rokotuksia ei johdeta keskitetysti. Vastuu on sysätty kunnille. Nyt kaikki kunnat tekevät eri asioita. Onneksi Sosiaali- ja terveysministeriö tiettävästi työstää asiaa siihen suuntaan, että yksityinen työterveyshuolto otettaisi mukaan rokottamaan. Silloinkin olisi tärkeää olla rajoittamatta rokotusoikeutta pelkkiin työterveyshoitajiin. Olisi tärkeää, että kaikki joilla on oikeus rokottaa, saisivat rokottaa. Tarvitaan koko Suomen laajuiset talkoot.

Eiran sairaala pystyisi nopeassa tahdissa rokottamaan kaikki työterveyshuollon asiakkaansa sekä oman henkilökunnan. Tällä hetkellä edes henkilökuntaa ei saa rokottaa.

– Yksityisen terveydenhuollon hoitohenkilökuntaa ei ole rokotettu koko maassa.

Ginman-Tjeder toivoo, että rokotusten organisointi paranee jatkossa.

– Suomessa tiedettiin kyllä, että rokotteet ovat tulossa. Olisi pitänyt laatia maanlaajuinen kattava suunnitelma hyvissä ajoin.

Kela-korvaus vain 60 prosenttia

Työterveyshuollon mukaanottoa on hidastanut myös nykyinen Kela-korvausmalli, jossa korvaus koronarokotteesta on vain 60 prosenttia. Ginman-Tjederin mukaan rokotteen pitäisi olla kokonaisuudessaan ilmainen, jotta kaikki kansalaiset ovat samalla viivalla. Samaa mieltä on Yrittäjien Kujala.

– Esimerkiksi työterveyshuollossa nykyinen tilanne tarkoittaa sitä, että työnantaja joutuu maksamaan loppuosan kustannuksista. Miksi kansalaiset ovat eriarvoisia koronarokotusten suhteen, hän kysyy.

Työelämägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Vastaajia oli kaikkiaan 1061. Kysely tehtiin 30.12.2020–6.1.2021.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi