21.1.2021 klo 13:30
Uutinen

Työnantaja, katso kesätyöntekijän palkkaamisen muistilista – Joonas tarttui tilaisuuteen ja valitsi kesäyrittäjyyden

Talous ja nuoret TATin viime kesänä pilotoima Kesäyrittäjä-kampanja saa jatkoa tänä kesänä. Haku käynnistyy helmikuun alussa. Yksi kampanjaan osallistuneista on Joonas, jonka yritys jäi elämään.

Kesätyöpaikkoja uskotaan olevan tänä vuonna tarjolla viime vuotista enemmän. Yritykset kuitenkin odottavat tilanteen kehittymistä, sillä mahdolliset rajoitukset yritystoimintaan voivat vähentää uudelleen kesätyöpaikkojen määrää.

Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen neuvoo työnantajia kartoittamaan työntekijän toimenkuvan huolellisesti. Rytkönen muistuttaa myös kirjallisen työsopimuksen ja huolellisen perehdytyksen merkityksestä.

Työnantajan muistilista kesätyöntekijän palkkaamiseen

1. Kartoita työtehtävät

Kartoita ne työtehtävät, joihin kesätyöntekijä tai -tekijöitä tarvitaan. Mieti, mitä työtehtävien tekeminen vaatii ja millaista työntekijää haet. Mieti myös, onko tarkoitus palkata työntekijä etätyöhön vai tullaanko työtä tekemään pääasiassa työpaikalla.

2. Hoida rekrytointi huolellisesti, ota etätyö huomioon

Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa kannattaa olla yhtä huolellinen kuin muidenkin työntekijöiden rekrytoinnissa. Tarkista työ- ja elinkeinotoimistosta, onko kesätyöntekijöiden palkkaamiseen mahdollista saada esimerkiksi palkkatukea tai tukeeko kaupunki jollakin tavalla nuorten palkkaamista. TE-toimistoista voi myös saada apua kesätyöntekijöiden hakemiseen. Huolehdi rekrytointivaiheessa, että työntekijä ymmärtää työtehtävien laadun ja on jo tuossa vaiheessa selkeästi tietoinen niistä käytännöistä, joita työtehtävässä ja työpaikalla vaaditaan.

Jos työtä tehdään etätyönä, se vaatii erityisesti molemminpuolista vastuunottoa sekä vahvaa luottamusta ja vuorovaikutusta työntekijän ja työnantajan välillä ja siksi on tärkeää, että esimerkiksi etätyöhön liittyvät käytännöt ja periaatteet ovat selkeitä alusta lähtien.

Muista myös ilmoittaa muille hakijoille, etteivät he tulleet tällä kertaa valituiksi. Se antaa hyvän ja ammattimaisen kuvan työnantajasta.

3. Tee kirjallinen työsopimus

Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Työsopimukseen on syytä kirjata ainakin palkan määrä, työaika, työtehtävät, työsuhteen kesto ja alkamisajankohta, mahdollisesti sovellettava työehtosopimus sekä määräaikaisuuden peruste. Tarkista lisäksi, onko työehtosopimuksessa esimerkiksi nuoriin työntekijöihin liittyviä velvoitteita tai määräyksiä palkan osalta.

4. Perehdytä työntekijä huolellisesti

Kesätyöntekijä kannattaa perehdyttää yhtä huolellisesti kuin muutkin työntekijät, vaikka hän on töissä vain määräaikaisesti. Jos työtä tehdään alusta alkaen etätyönä, työntekijän huolellinen perehdyttäminen työtehtävään, työpaikan käytäntöihin sekä työn teknisiin suorittamistapoihin ja työvälineisiin on äärimmäisen tärkeää. Harkitse, olisiko työntekijän perehdyttäminen mahdollista tehdä työpaikalla.

5. Muista palkkalaskelma ja työtodistus

Palkanmaksun yhteydessä tulee antaa myös palkkalaskelma. Kun kesätyöntekijän työsuhde loppuu, muista antaa hänelle työtodistus.

Kesäyrittäjäkampanja käynnistyy

Talous ja nuoret TATin Kesäyrittäjä-kampanjalla halutaan antaa mahdollisuus kesätöihin niille nuorille, jotka eivät löydä kesätyöpaikkaa. Osa nuorista valitsee yrittäjyyden mieluummin kuin palkkatyön.

Nuoret hakevat mukaan omalla yrittäjyysidealla. TATin projektipäällikkö Sanna Ikäläisen mukaan nuorten ideat vaihtelevat nurmikonleikkuupalvelun ja hyvinvointiyrityksen välillä.

– Ideoita tulee laidasta laitaan. Osa on perustanut kesäkahvilan, joku on suunnitellut verkkosivuja. On ollut myös leikkimökkien rakentamiseen keskittynyt yritys, hän kertoo.

Kampanja on tarkoitettu 17-29 -vuotiaille. Tänä vuonna mukana on viisi kaupunkia: Helsinki, Vantaa, Turku, Oulu ja Iisalmi. Viime kesänä kampanjaan lähti mukaan 170 nuorta. Tänä vuonna tavoitellaan 250 osallistujaa.

Toukokuun alusta elokuun alkuun kestävään kampanjaan kuuluu yrittäjyyskurssi sekä mentorointia.

– Yrittäjyyskurssi on TATin oma kurssi, joka kuuluu osaksi toisen asteen oppilaitoksille ilmaiseksi tarjottavia bisneskursseja. Kesäkurssi on räätälöity nimenomaan kesäyrittäjyyteen sopivaksi. Asiantuntijat antavat vinkkejä liiketoiminnan käynnistämiseen ja esimerkiksi yritysmuodon valitsemiseen, Ikäläinen jatkaa.

Joonaksen kesäyrittäjyys jäi pysyväksi

Helsinkiläinen Joonas Vimpari, 26, tarttui viime vuoden kesällä mahdollisuuteen ja perusti yrityksen TATin Kesäyrittäjä-kampanjassa. Hänen yrityksensä myy itse tehtyä taidetta.

– Lähdin mukaan, koska olin suunnitellut jo pidempään pientä silkkipainoprinttierää. Sain kaupungilta 300 euron kesäyrittäjäsetelin yrityksen perustamiseen ja laskin, että se kattaisi juuri sopivasti painoerän. Tässä sitä ollaan, edelleen yritys on pystyssä ja pyöritän sitä opintojen ohessa. Uskon, että olisin perustanut yrityksen joka tapauksessa.

Vimpari laskuttaa asiakkaitaan kevytyrittäjäpalvelun kautta. Se on hänen mielestään tällä hetkellä paras tapa toimia, koska opiskelut Metropolia ammattikorkeakoulussa ovat vielä kesken. Myöhemmin suunnitelmissa on toiminimen perustaminen.

Hän kiittelee kesäyrittäjäkampanjasta saamaansa tietoa yrittäjyydestä.

– Kampanja tarjosi hyvät etäkurssit, joissa tuli hyödyllistä tietoa yrittäjyydestä. Toki olin saanut tietoa jo ammattikorkeakoulusta, mutta kertaus on opintojen äiti.

Kulttuurituottajaksi opiskeleva Vimpari tekee kuvituksia, maalauksia ja piirroksia. Lisäksi hän on erikoistunut digitaaliseen taiteeseen.

– Tavoitteena on ollut, että en keskity mihinkään yhteen pieneen osa-alueeseen vaan pyrin tekemään mahdollisimman paljon kaikkea.

Mentori ja Uusyrityskeskukset tukena

Kesäyrittäjille suositellaan yrittäjämuodoksi ensisijaisesti toiminimeä tai kevytyrittäjäpalvelun kautta tehtävää laskuttamista. Ikäläisen mukaan nämä sopivat parhaiten kausiluontoiseen yrittäjyyteen. Osa haluaa kuitenkin perustaa osakeyhtiön, jolloin heidät ohjataan Uusyrityskeskukseen.

Jokainen kesäyrittäjä saa käyttöönsä mentorin, joka valitaan tavallisesti korkeakouluopiskelijoiden joukosta.

– Ajatuksena on, että myös mentorit ovat nuoria. Mentorin kanssa käydään läpi yrittäjätoimintaa ja etsitään vastauksia nuorta askarruttaviin kysymyksiin. Jos mentori ei osaa auttaa, etsimme apua Uusyrityskeskusten kautta. Usein tällaiset tilanteet liittyvät esimerkiksi starttirahan hakemiseen, Sanna Ikäläinen sanoo.

Mentorointipalvelu toteutetaan yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Kesän aikana mentorit järjestävät erilaisia tapahtumia ja koulutustilaisuuksia kesäyrittäjän omalla paikkakunnalla. Koronan takia merkittävä osa tilaisuuksista on siirretty etäyhteyksien varaan.

Kesäyrittäjä saa kesän jälkeen todistuksen kampanjaan osallistumisesta. Siitä voi olla hyötyä jatko-opinnoissa.

– Nuoren on mahdollista saada kesäyrittäjyydestä hyvitystä toisen asteen opinnoissaan ja mahdollisesti myös korkeakouluopinnoissa. Tämä on kiinni lähinnä kurssin opettajasta, Ikäläinen kertoo.

Kuva: Joanna Suomalainen

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi