Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Koulutus

Keskuskauppakamari ja Yrittäjät tuovat konkreettisia ehdotuksia nuorten oppisopimusten lisäämiseen – ”Sopii osaksi hallituksen työllisyystoimia”

Oppisopimuskoulutusta tulee kehittää siten, että opiskelijan töihin ottaminen on yritysten näkökulmasta kannattavampaa. Näin esittävät Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät, jotka ehdottavat uutta oppisopimustukea palkkakustannusten porrastamiseksi.

Myös koulutuskorvaukset tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa ja sen taso on suhteessa ohjauksen vaatimaan resurssiin.

– Nuorten oppisopimuskoulutus ei ole paljoa lisääntynyt, vaikka viime vuosina on kokeilussa ollut monenlaisia malleja. Tuomme nyt konkreettisia ehdotuksia, että oppisopimuskoulutuspaikat saataisiin kasvuun. Yrittäjän näkökulmasta vähäinen kiinnostus oppisopimukseen on ymmärrettävää, sillä on aikamoinen riski ottaa ammattitaidoton nuori, jolla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa, sanoo Yrittäjien koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen.

– Ehdotuksessamme tuki myönnetään automaattisesti työantajalle, joka ottaa perustutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen alle 30-vuotiaan vailla ammatillista peruskoulutusta olevan henkilön, sanoo Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen

Järjestöjen esittämässä mallissa tuesta tehtäisiin porrastettu, eli se olisi aluksi suurempi ja pienenisi opiskelijan osaamisen karttuessa. 

– Oppisopimustuki sopii luontevasti osaksi hallituksen työllisyystoimia ja kohdistuu erityisesti nuorten työllisyyden parantamiseen, jatkaa Valtonen.

Ehdotus: Yrittäjälle oppisopimusopiskelijasta korkeampi korvaus, jos koulutettavalla ei ole ammatillista koulutusta

Myös koulutuskorvausjärjestelmä tulee uudistaa niin, että korvauksen maksaminen on velvoittavaa, jos koulutettavana on ilman ammatillista peruskoulutusta oleva alle 30-vuotias henkilö.

– Koulutuskorvauksen taso voisi olla esimerkiksi 150–500 euroa kuukaudessa. Korkeampi koulutuskorvaus tulee olla esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa oppisopimuskoulutettava kuuluu oppivelvollisuuden piiriin, Vartiainen sanoo. 

– Oppisopimuskoulutus on yritysten näkökulmasta parhaiten yritysten omiin tarpeisiin vastaava koulutusmuoto, Valtonen ja Vartiainen muistuttavat.

Asiantuntija: ”Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”"

Vartiainen nostaa esiin reformin myötä nousseen epäkohdan. Koulutuksen järjestämismuoto tasa-arvoistettiin reformissa: koulutusmuoto voi vaihdella saman opiskelijan kohdalla, hän voi suorittaa tutkinnon kokonaan oppisopimuksella tai vain osan opinnoista.

– Oppilaitosten näkökulmasta on tavallaan samantekevää, millä tavalla opiskelija suorittaa tutkinnon. Uudistuksen yhteydessä oli ajateltu, että osan rahasta pitäisi valua myös yrityksiin, sillä yritykset kantavat ison roolin ohjauksesta ja opetuksesta. Usein oppisopimusopiskelija on lähes koko tutkinnon suorittamisen ajan yrityksessä käyden vain välillä lähiopetuksessa.

Opetushallituksen tilastojen mukaan koulutuskorvausten maksaminen yrityksille on kuitenkin vähentynyt sekä euromääräisesti että maksettujen tapausten määrällä mitattuna.

– Yrittäjiltä tulee palautetta, että kun ”me hoidamme homman, miksi oppilaitos saa rahat”.

Tällä hetkellä suurimpia esteitä nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääntymiselle pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ovat työantajille aiheutuvien työvoimakustannusten suuruus, muut rekrytoinnissa yleisesti koetut riskit ja ohjauksen vaatima suuri työaikaresurssi, Vartiainen korostaa.

Uudistus mahdollisti myös lyhyet oppisopimusjaksot, jossa opiskelija työskentelee esimerkiksi kuukauden tai kesän. Lyhyiden jaksojen vuoksi oppisopimuksia tehdään määrällisesti aiempaa enemmän.

Kampaamoyrittäjä toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutuksen suorittajalle – Koulutusta työelämän tarpeita varten

Turkulainen Pop In hair & beautyn yrittäjä Teresa Lehmuslehto toimii mentorina yrittäjän oppisopimuskoulutusta suorittavalle 27-vuotiaalle nuorelle. 

Parturi-kampaamotyötä opiskelevalla Mari Lehdolla on oma eri alalla toimiva toiminimi.

– Tarkoitus on kouluttaa ajantasaisesti, eli työelämän tarpeita varten ammattilainen, Teresa Lehmuslehto kertoo.

Lehmuslehdon mukaan he ovat yhdessä opiskelijan kanssa aikatauluttaneet opiskelun ja työssäoppimisen ajan. Yrittäjien asiantuntija Vartiaisen mukaan mentoreiden ajankäyttö vaihtelee tilanteen ja tarpeen mukaan, riippuen myös siitä, miten paljon opiskelija tarvitsee sparrausta.

– Yrittäjän oppisopimuksessa oppisopimusopiskelija toimii omassa yrityksessään, jonka sisällä opiskelee yrittäjän oppisopimuksessa, Lehmuslehto kertoo.

Mentori voi saada rahallista korvausta muutaman kerran vuodessa, riippuen oppisopimusta järjestävän oppilaitoksen linjauksista. Lisätietoa yrittäjän oppisopimuksen kustannuksista yrittäjälle.

Lisätietoa oppisopimuksesta tästä (oppisopimus.fi) 

Lue lisää + perustietoa uudistuneesta oppisopimuksesta: Tehokas keino parantaa työllisyyttä: lisätään nuorten oppisopimuskoulutusta

Kuvassa Teresa Lehmuslehto (takana) opiskelija Mari Lehdon kanssa

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi