Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yksinyrittäjä

Hallituksen suunnitelmissa yksinyrittäjien rekrytointikokeilu – SY:n Kujala: "Toivottavasti vältetään liialliset ehdot ja byrokratia"

Yksinyrittäjän rekrytointikokeilu voisi alkaa vuoden 2022 alusssa. Suunnitelmissa tarjolla rahaa tai valmennusta.

Sanna Marinin hallitus on hallitusohjelmassa linjannut rekrytointikokeilusta tavoitteenaan madaltaa yritysten rekrytointikynnystä, tukea kasvua ja työllisyyttä.

Rekrytointikokeilun taustalle on tehty raportti, jonka pohjalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Aalto-yliopisto ovat Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta laatineet ehdotuksen yksinyrittäjien rekrytointikokeilun koesuunnitelmaksi.

Työministeri Tuula Haatainen on pitänyt tärkeänä, että hallituksen päättämä kokeilu tehdään tutkimuksellisesti laadukkaasti, jotta saadaan luotettavaa tietoa siitä, madaltaako rahallinen panos yksinyrittäjän työllistämiskynnystä.

– Kokeilun jälkeen meillä on päätöksenteon tukena tutkittua tietoa ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kannusteista, ministeri Haatainen painottaa Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala pitää hallituksen kirjauksen toteuttamista kokeilunakin hyvänä edistysaskeleena.

– Koronasta johtuen aika kokeilulle ei välttämättä ole paras mahdollinen, mutta uskon kasvuhakuisia yksinyrittäjiä löytyvän. Toivottavasti nyt tukiehdoissa vältetään aiempien vastaavien kokeilujen virheet, eli liiallisten ehtojen tai byrokratian asettaminen, Kujala sanoo.

Rahaa ja valmennusta

Suunnitelman mukaan kokeilun kohdeyrityksiä olisivat elinkeinotoimintaa harjoittavat luonnolliset henkilöt ja yhtiömuodossa toimivat yritykset, joilla ei ole ollut ulkopuolista työvoimaa kokeilua edeltävän 12 kuukauden aikana.

Selvityksen tarkoituksena on ollut tuottaa päätöksenteon tueksi reunaehdot, joiden tulisi toteutua, jotta koeasetelma tuottaa luotettavia tuloksia. Jatkovalmistelussa muutokset kokeiluun ovat mahdollisia, mutta muutosten vaikutukset kokeilun luotettavuuteen tulisi tarkistuttaa raportin laatineelta työryhmältä.

Kokeilussa ehdotetaan testattavaksi rahallisen kannusteen lisäksi yrityksille suunnatun valmennuspalvelun vaikuttavuutta.

Kokeilussa kohderyhmään kuuluvien yritysten joukosta poimittaisiin satunnaisesti arviolta noin 13 000 yritystä, joille tarjottaisiin mahdollisuutta rekrytointitukeen ja arviolta noin 14 700 yritystä, joille tarjottaisiin valmennusta. Kokeilua on ehdotettu toteutettavaksi vaiheistaen.

Raportissa ehdotetaan rekrytointitukea maksettavaksi työntekijän palkkaavalle yritykselle 50 prosentin osuutena yrityksen toteutuneesta kokonaispalkkasummasta 10 000 euron tukikattoon asti. Tuen käyttöjaksoksi työryhmä ehdottaa yhtä vuotta.

– Olemme tuoneet esille, että tällaisessa kokeilussa tärkeää on kohdejoukon valinta. Esimerkiksi liikevaihdon tulee olla riittävällä tasolla, jotta työntekijän palkkaaminen on edes mahdollista, yksinyrittäjäverkostosta Suomen Yrittäjistä vastaava toimialapäällikkö Mika Hämeenniemi sanoo.

Työllistäminen on kallista, riskialtista tai sitä ei haluta tehdä

Kokeilussa toiselle koeryhmälle tarjottaisiin valmennusta tai neuvontaa työntekijän palkkaamiseen liittyen. Valmennus voisi olla esimerkiksi oikeudellista neuvontaa työsuhteiden muodostamisesta ja työnantajan velvollisuuksista. Raportin mukaan valmennuksen tulisi olla henkilökohtaista.

Suomen Yrittäjät teki vuonna 2019 yksinyrittäjäkyselyn, jonka mukaan suurimmat esteet yrityksen kasvulle olivat seuraavat syyt: ei voi lisätä omaa työaikaansa, työllistämisen kalleus sekä riski. Suurimpia esteinä työllistämiselle koettiin halu työllistää vain itsensä, se ettei saa katettua palkkakustannuksia sekä se, että töitä ei ole riittävästi.

– Näin ollen on nähtävissä, että toisaalta osalla yksinyrittäjistä on tietoinen valinta olla työllistämättä ketään. Toisaalta merkittävänä esteenä koetaan työllistämisen kalleus sekä riski. Viimeksi mainittuihin tekijöihin vaikuttavat juuri rekrytointikokeilun keinot: tuki ja valmennus, Hämeenniemi kertoo.

Keskeisimpiä mitattavia vastemuuttujia kokeilussa olisivat työnantajaksi ryhtyminen, liikevaihto ja palkattujen työntekijöiden palkkakustannukset.

Raportissa on kuvattu myös vaihtoehtoisten kokeilubudjettien vaikutusta sekä mahdollisia lisäarviointeja koskien tuen suuruutta sekä tuen ja valmennuksen yhteisvaikutusta.

Ehkä kokeiluun vuoden 2022 alussa

Kokeilun käytännön toteuttamista ja kokeilulakia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Alustavan aikataulun mukaan kokeilu voisi käynnistyä vuoden 2022 alusta ja jatkuisi todennäköisesti seuraavan vaalikauden puolelle. Kokeilua koskevat yksityiskohdat ja ehdot tarkentuvat valmistelun edetessä.

Raportissa esitettyä koeasetelman konseptia on mahdollista käyttää lähtökohtana ja esimerkkinä myös muiden elinkeino- ja työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneissa. Raportissa todetaan, että edellytykset koesuunnittelulle ovat Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja laajojen rekisteriaineistojen olemassaolo mahdollistaa satunnaistettujen kokeiden täsmällisen suunnittelun.

Hämeenniemi ja Kujala ovat epäileväisiä ajankohdan sopivuudesta. Koronan takia isolla osalla yksinyrittäjistä on taloudellisesti vaikeaa ja tämä todennäköisesti vaikuttaa rekrytointimahdollisuuksiin kokeilujakson alkaessa.

– Toisaalta kaikenkokoiset yritykset hakevat nyt uutta suuntaa toiminnalleen. Tämä parhaimmillaan osuu koronan jälkeiseen elpymis- tai jopa kasvuvaiheeseen, Kujala toteaa.

 

Toimitus

toimitus (at) yrittajat.fi