Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Yksinyrittäjät tarvitsisivat tukea, mutta ovat väsyneitä – "Meidän yrittäjien on vaikea sopia kriteerien raameihin, mutta kassa on tyhjä"

Yksinyrittäjille on lupailtu toista tukikierrosta, mutta päätöstä asiasta ei ole saatu. Yksinyrittäjät ovat väsyneitä tukiviidakkoon, mutta tuelle on kova tarve.

Yksinyrittäjät tarvitsisivat kipeästi tukea koronakriisin jatkuessa ja tulevaisuuden näyttäytyessä edelleen sumuisena. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä on lupaillutkin uutta tukikierrosta, mutta aikataulusta tai yksityiskohdista ei ole tietoa.

Työ- ja elinkeinoministeriön Innovaatiot ja yritysrahoitus -yksikön neuvotteleva virkamies Jaana Lappi kertoo, että valmistelu on käynnissä virkamiestasolla ja myös poliittisessa valmistelussa. Tila on ollut sama viime lokakuusta lähtien.

– Jo ensimmäisen kierroksen aikana oli selvää, että tarve jatkuu ja edistimme tätä kakkosvaihetta jo silloin. Ministeri Lintilä on vienyt asiaa eteenpäin. Myös hallituksen lisätalousneuvotteluissa jatkosta on sovittu. Nyt tuen valmistelu on kestänyt turhan pitkään ja sitä pitää vauhdittaa, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo.

Tuelle on tarvetta

Tuelle on kuitenkin valtava tarve. Näyttöä tarpeellisuudesta havaitaan eri selvityksissä. Esimerkiksi vuodenvaihteessa pääkaupunkiseudulla tehdyn yrittäjägallupin mukaan yksinyrittäjistä 62 prosenttia odottaa nimenomaan yksinyrittäjätukea. Gallupiin vastanneista 504 oli yksinyrittäjiä.

Sen lisäksi, että tukea tarvitaan, sen kriteerejä ja jakamisen käytäntöjä pitäisi muuttaa.

– Yksinyrittäjätuen ongelma on se vaatimus 30 prosentin liikevaihdon pudotuksesta. Monella yrittäjällä on vaikeuksia saada millään laskelmalla mahtumaan toimintaansa tuohon raamiin, mutta kassa on tyhjä, rantasalmelainen monialayrittäjä Olavi Sipiläinen kertoo.

– Rahaa pitäisi jakaa niille, joilla sitä ei ole ja tarkastella tilannetta, miksi sitä ei ole. Yksinyrittäjillä tilanteet muuttuvat todella nopeasti, hän sanoo.

Korona iski kaikkiin toimintoihin

Sipiläinen on toista kertaa elämässään yrittäjä. 1980-luvun lopulla hän oli rakennusalalla, mutta toiminta loppui 1990-luvun lamaan. Hän kouluttautui ensihoitajaksi ja työskenteli alalla vuoteen 2016, kunnes väsyi rankassa ammatissa.

Vuodesta 2016 hän on toiminut uudelleen yrittäjänä. Sipiläinen aloitti ensimmäisen ammattipätevyytensä verhoilijamestarin töillä, mutta sittemmin toiminta on laajentunut pyykki- ja siivousetikkatuotteisiin, kiinteistöhuoltoon, mökkimajoitukseen ja koronakriisissä vielä käsihuuhteisiin.

Vaikka Sipiläisellä on useampi tukijalka, johon nojata, mikään toiminta ei ole pärjännyt koronakriisissä loistavasti. Jopa käsihuuhdevalmistus on hiipunut viime keväästä. Sipiläinen arvioi, että liikevaihto kokonaisuudessaan on tippunut noin 40 prosenttia, mutta välillä lasku on ollut vielä enemmän.

Hän tietää monia yrittäjiä, joita koronakriisi on kurittanut vielä pahemmin.

Kriteereihin tarkennuksia

Suomen Yrittäjät ajavat yksinyrittäjätuen toiselle kierrokselle parannuksia. Yksi tärkeimmistä muutoksista olisi liikevaihtorajan madaltaminen. Moni yrittäjä on jättänyt hakematta tukia, koska 30 prosentin liikevaihtoraja koetaan korkeaksi.

Liikevaihtoraja on linjassa kustannustuen rajan kanssa, mutta muuten tukimuodot eroavat toisistaan.

Kustannustuki ja yksinyrittäjätuki ovat kokoluokaltaan eri sarjassa: yksinyrittäjätuki on vakio kaikissa tapauksissa, kustannustuki puolestaan nousee minimistä ylöspäin.

Kustannustukikin on ollut yksinyrittäjien haettavissa, mutta käytännössä yksinyrittäjät ovat usein saaneet hylkäävän vastauksen.

Suomen Yrittäjiin yhteydessä ollut kokenut yritysneuvoja näkee, että omavastuu on todellisuudessa korkeampi kuin 30 prosentin liikevaihdon lasku. Hänen asiakkaansa liikevaihto oli tippunut 33 prosenttia ja joustamattomat kulut olivat 50 000 euroa. Yritysneuvojen mukaan hänelle olisi kuulunut tukea laskentakaavalla: 3 prosenttia x 50 000€, eli 1500€, mutta koska summa jää alle 2000 euroa, tukea ei tullut.

– Tuplaomavastuu tulee mielestäni sitä kautta, että tuo 30 prosentin liikevaihdon pudotus ei ole yksistään riittävä, vaan sen jälkeen korvattavan summan on oltava vielä vähintään 2000 euroa, nimettömänä pysyttelevä yritysneuvoja kertoo.

Sipiläinen huomaa lähipiirissään marssiväsymystä. Kun tekee yksin töitä, ei jaksa taistella tukiviidakon kanssa, kun tukia ei ole ennenkään tippunut. Aina tuntuu löytyvän joku kriteeri, jonka perusteella tuki ei kuulukaan hakijalle.

– Ihmiset ovat ryytyneitä. Alkuvuosi on muutenkin puurtamista, kun tulee eläkeyhtiöiden maksut ja alvit maksettavaksi. Yrityksen pyörittäminen syö energiaa, varsinkin haastavina aikoina, Sipiläinen sanoo.

Tukea nopeasti vähällä byrokratialla

Kunnat suoriutuivat viime keväänä tehtävästä kokonaisuudessaan hyvin. Kun hakemusten käsittelijöinä on kuitenkin paljon eri organisaatioita ja eri virkamiehiä, esimerkiksi siinä, kuinka tarkkoja laskelmia vaaditaan, oli eroja.

– Yrittäjille on oleellista, että tuki tulee nopeasti hakuun, käsittelyajat ovat nopeita ja raha saadaan käyttöön.

Valtionkonttori saattaa saada tiettyjä tietoja automaattisesti, mutta kuntien kautta haettuna hakijan tuli toimittaa runsaasti liitteitä. Valtionkonttorin kautta haettaessa byrokratiaa on vähemmän.

– Erityisesti verovelkatodistuksen vaatimuksesta tulisi päästä eroon, Kujala sanoo.

Valtionkonttori on yrittäjälle ehkä etäisempi instituutio, mutta käsittely toimisi sujuvammin käytössä olevien järjestelmien takia. Lisäksi tukikanava aukenisi kaikille yhtäaikaisesti.

– Viime keväänä haun avautumisessa oli jopa kolmen viikon ero kuntien välillä, Kujala jatkaa.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi