Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yritysvastuu

Mitä pk-yrityksen pitää tietää sosiaalisesta vastuusta? Lue ihmisoikeusjuristin vinkit liikkeelle lähtöön

Joko arvioitte oman liiketoiminnan ihmisoikeusvaikutuksia? Sosiaalista vastuuta koskeva sääntely, esimerkiksi työelämän lainsäädäntö, ohjaa pk-yritystenkin toimintaa monin tavoin. Isot yritykset ovat myös alkaneet kysellä alihankkijoidensa sosiaalisen vastuun perään.

Lainsäädännössä on suuremmille yrityksille pidemmälle meneviä velvoitteita muun muassa yritysvastuun raportoinnin osalta. Lähtökohta on, että yritystoiminnalla ei saa olla negatiivisia vaikutuksia ihmisiin, jos niitä havaitaan, ne pitää poistaa.

Yritysvastuu sisältää yrityksen sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osa-alueet. Yritysvastuu tarkoittaa sitä, että yritys selvittää toimintansa ja tuotteidensa vaikutuksia ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan ja toimii minimissään tavalla, että vaikutukset eivät ole negatiivisia. ”Do no harm” on keskeinen ohjaava periaate yritysvastuussa.

Ihmisoikeudet ja niihin liittyvä yrityksen ihmisoikeusvastuu ovat sosiaalisen vastuun perusta. Valtioiden vastuulla on aktiivisesti toteuttaa ja yrityksillä puolestaan vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia.

– Yrityksen vastuu tarkoittaa, ettei se toiminnallaan heikennä sen keskeisten sidosryhmien ihmisten, eli työntekijöiden, asiakkaiden ja lähialueen ihmisten ihmisoikeuksia, ihmisoikeusjuristi ja yritysvastuuasiantuntija Merja Pentikäinen kertoo.

Hän neuvoo katsomaan yrityksen koko arvoketjua, kotipesän lisäksi erityisesti tuotantoketjuja ja tunnistamaan ihmisoikeuksien kannalta mahdolliset riskiraaka-aineet.

Suomalaiset yritykset tukevat ihmisoikeuksien toteutumista lakeja noudattamalla, mutta se ei riitä

Tammikuussa julkistetun niin sanotun SIHTI-hankkeen selvityksen mukaan valtaosa suurista suomalaisyrityksistä on sitoutunut yleisellä tasolla kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Vain neljännes yrityksistä kuitenkin arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen. Tulos noudattaa kansainvälistä keskiarvoa.

– Suomen kansainvälisesti hyväksymät ihmisoikeusnormit viedään meillä kansallisiin lakeihin, jolloin ihmisoikeuskieli ’katoaa’. Yritykset noudattavat esimerkiksi tasa-arvolakia ja työturvallisuuslakia, eikä hahmoteta, että lakien taustalla on ihmisoikeusnormeja, Pentikäinen Opinio Juris Oy:stä toteaa.

Pentikäisellä on hyvä tuntuma yrityskenttään, sillä hän on itse toiminut yrittäjänä pitkään ja on jo vuosia sparrannut yrityksiä ihmisoikeuksissa ja yritysvastuussa.

– Suomessa yritykset suoriutuvat kansainvälisesti vertaillen hyvin, sillä yritykset jo Suomen lakeja noudattamalla tukevat monin tavoin ihmisoikeuksien toteutumista. Lakien noudattaminen ei kuitenkaan riitä yritysvastuuseen, vaan yritysvastuun määritelmän mukaisesti pitäisi tehdä vielä vähän paremmin, kuin vain se, mitä laki vaatii.

Samalla on muistettava, että yritystoiminnalla on myös positiivisia vaikutuksia ihmisiin, esimerkiksi työllistämisen kautta.

EU:ssa valmistellaan due dilience -yritysvastuusääntelyä – ”Nyt näyttää siltä, että se tullee ulottumaan aikanaan kaikkiin yrityksiin”

Tällä hetkellä suurilta yrityksiltä edellytetään vastuullisuusraportointia, mukaan lukien sosiaalinen vastuu ja ihmisoikeuksien raportointi, EU-direktiivin nojalla.

YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia ohjaavat periaatteet koskevat kaikenlaisia yrityksiä ja niistä on tullut keskeisin yritysten ihmisoikeusvastuuta kansainvälisesti linjaava ohjeistus. Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite on yrityksen ihmisoikeusvastuun toteutumisessa keskeinen prosessi. Sen avulla yritys pystyy tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintansa aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia sekä puuttumaan niihin.

– On tärkeää, ettei yritysvastuun kolmea osa-aluetta siilouteta, sillä ne monesti linkittyvät. Ympäristön tuhoutumisella on väistämättä vaikutuksia myös ihmisiin. Koronapandemia on konkretisoinut kuinka luonnon ja eläinten huono kohtelu kääntyy ihmistä vastaan.

Kansallisesti Suomessa on voimassa paljon sosiaaliseen ja ihmisoikeusvastuuseen liittyvää sääntelyä, jonka taustalla on erilaista kansainvälistä sääntelyä. Yritysten onkin hyvä havahtua siihen, mitä jo tehdään ja sitten arvioida, mitä vielä pitäisi tehdä.

– Yrityksissä pidetään monin tavoin huolta esimerkiksi ihmisten fyysisestä hyvinvoinnista ja siitä, ettei työ uuvuta psyykkisesti. Kun yrityksen tulee osoittaa ihmisoikeusvastuutaan, sen on kiinnitettävä huomiota juurikin tällaisiin kysymyksiin ja osoitettava oman toiminnan vaikutukset ihmisiin ja meitä kaikkia suojaaviin ihmisoikeuksiin, Merja Pentikäinen neuvoo.

Suomessa on selvitetty myös mahdollisuutta kansallisen yritysvastuulain säätämiseen.

– On selkeästi paineita tehdä sääntelyä, joka ei rajoittuisi vain suuriin yrityksiin. Olisi myös järkevää ulottaa sääntely koskemaan kaikkia yrityksiä edellä viitattujen YK:n ohjaavien periaatteiden linjausten mukaisesti.

Miten pk-yritys voi lähteä liikkeelle ihmisoikeuksien arvioinnissa? Huippuasiantuntijan vinkit

Pentikäinen toteaa, että vastuullinen toiminta on alkanut olla yrityksille jo edellytys markkinoille pääsyyn. Tulevaisuudessa vastuullisuus on välttämätöntä.

– Suuryritykset ovat alkaneet vaatia alihankkijoiltaan vastuullisuutta yhä enemmän. Yrittäjän on hyvä ottaa työkaluksi YK:n ohjaavat periaatteet ihmisoikeusvastuun jalkauttamiselle.

 Merja Pentikäisen vinkit ihmisoikeusvastuutyön aloittamiseen ja vahvistamiseen:

1. Aloita vastuullisuustyö ihmisoikeusvaikutusten arvioinnilla, eli selvitä, millaisia vaikutuksia yrityksen toiminnalla on työntekijöihin, asiakkaisiin ja lähialueen ihmisiin ja heitä suojaaviin ihmisoikeuksiin. Vaikutuksiin ja riskeihin vaikuttavat keskeisesti yrityksen toimiala ja tuotteet, myös maakonteksti.

Katso omaa ydintoimintaa, kuten omissa toimipisteissä ja tuotantolaitoksissa tapahtuvaa toimintaa, mutta myös hankintaan ja asiakaspintaan.

2. Hankinnan osalta on syytä mm. tunnistaa, käyttääkö yritys raaka-aineita, joihin liittyy ihmisoikeusriski. Esimerkiksi puuvillaan, moniin maataloustuotteisiin ja metalliraaka-aineisiin liittyy ihmisoikeusriskejä. Monimutkaisia hankintaketjuja ei tarvitse hallita seikkaperäisesti, mutta yrityksen on syytä hahmottaa oman hankinnan rakenne ja siihen liittyvät riskit. Yritys voi valita omat välittömät hankintakumppanit ja edellyttää niiltäkin vastuullisuutta.

3. Ihmisoikeusvastuussa kyse on yrityksen arkisista asioista, kuten ihmisten terveyden, turvallisuuden ja yksityisyyden suojaamisesta sekä syrjimättömyydestä. Esimerkiksi tehdas- ja rakennustyössä on riskejä ihmisten fyysiselle terveydelle, jota suojataan suojaimin ja erilaisin työturvallisuus- ja työsuojeluprosessein. Toimistotyöntekijöiden riskit voivat liittyä henkiseen työssä jaksamiseen.

4. Näe yritysvastuun eri osa-alueiden yhteydet. Ympäristövastuun toteuttaminen liittyy myös ihmisoikeusvastuun toteuttamiseen mm. ihmisten terveyden suojaamisen kautta.

5. Yrityksen aito vastuullinen toiminta välittyy vain viestimällä siitä. Viesti vastuullisuudesta ymmärrettävästi, avoimesti ja rohkeasti. Kerro onnistumisista, mutta myös haasteista ja keskeneräisestä työstä.

6. Yrityksen toiminta, tuotteet ja toimintaympäristö muuttuvat, jolloin myös yrityksen vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan muuttuvat. Vastuullisuustyö on jatkuvaa, eikä siinä olla koskaan valmiita. Tärkeintä on ryhtyminen.

Valtioneuvoston kanslian SIHTI-hankkeen tarkoituksena on saada kattava ja syvällinen kokonaiskuva suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisesta eli siitä, miten ne ovat toimeenpanneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia ohjaavia periaatteita.

Kuvassa Merja Pentikäinen, kuvaaja: Marjo Koivumäki, Studio Apris

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi