Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Tyytyväisyyden korvamerkintöjä

Forssalainen Arto Heino tunnetaan paitsi Merkintätalo Oy:n yrittäjänä, myös paikallisena kunnallis- ja järjestövaikuttajana. Yhteisen tekemisen vietti on saattanut ottaa aikaa yrityksen kehittämiseltä, mutta ehkäpä juuri siksi hän kokee olevansa onnekas.

Hämeen Yritysviestintä | Forssa

Merkintätalo sai alkunsa vuonna 1997, kun Arto Heino oli huomannut silkkipainosta alkaneen yritystoiminnan laajenneen paljon monipuolisemmaksi. Heino kertoo tulleensa yrittäjäkaartiin leikkisästi reittä pitkin, päästessään aikanaan töihin silloisen vaimonsa vanhempien mainosalan yritykseen.

– Vuodesta 1986 aloitin vastuullisena yhtiömiehenä Mainos Kujanpää Ky:ssä, josta 1990 aivan laman kynnyksellä irrotettiin silkkipaino-osasto omaksi yritykseksi. Serifors Ky jäi täysin vastuulleni. Palvelujen monipuolistuessa kaikille toiminnoille löytyi yhteinen nimittäjä – ”merkintä”. Olin onnekas, kun sain rekisteröityä Merkintätalon yritysnimeksi kesällä 1995.

”Missä täällä on vessa?”

Silkkipainon, tarraleikkausten, teippausten, mainos- ja opastetuotannon ohella digitaalisuus on soluttautunut voimakkaasti tuotantoon mukaan 2000-luvulla. Suuri osa tuotannosta tapahtuu tulostamalla eri materiaaleille tai suoraan tuotteisiin, esimerkiksi koneiden metalliosiin tai promootiotuotteisiin.

– Graafisella alalla painaminen on vähentynyt merkittävästi ja mainonta on siirtynyt someen sekä isommille julkisille näyttötauluille. Uskon silti, että informaatiotarjonnassa esillepanon, turvallisuuden ja opastamisen merkitys jopa kasvaa. Tähän riittää yksikin kysymys – ”missä täällä on vessa”, naurahtaa Heino.

Artikkelin kuva: Arto Heina näyttää esimerkin, miten tasotulostimella voidaan printata logo suoraan tuotteen pintaan.

Tyytyväisyyden hallinnan merkitys

Tällä hetkellä Merkintätalossa työskentelee Heinon lisäksi neljä henkilöä. Yrittäjä ei koe palavaa halua toimia kasvuhakuisesti henkilökunnan lisäämisen suhteen. Hän haluaa vetää yritystä kannattavasti, pitkäaikaisten ammattilaistensa kanssa, joilla on selkeät vastuualueensa. Heino kertoo ottaneensa itse vastuullisen roolin talous- ja materiaalihallinnossa sekä asiakkuuksien hoitamisessa.

– Leikkisästi sanoen minun tehtäväni on juoda asiakkaiden kanssa kahvia ja mielellään heidän tiloissaan. Viime kuukausina se on toki ollut rajoitetumpaa. Meillä on paikallisesti hyvä, säännöllisesti tilaava asiakaskunta ja jopa pari vientikohdetta. Yrityskaupoista isomman syliin ei ole tainnut koskaan olla edes ajatusta.

Tulevaisuuteenkin luotetaan. Arto Heinolla on suunnitelmia kolmen aikuisen lapsensa kanssa viedä yritystoimintaa uusille urille.

– Tavoitteeni on saada jatkumoa ja uuttakin kehitystä toiminnalle. Raotamme verhoa enemmän, kun suunnitelmat ja tavoitteet konkretisoituvat.

Avittaminen luo luottamusta

Heinon luottamustoimissa kunnallispolitiikassa ja järjestöissä hän kokee olevansa nimenomaan yrittäjyyden asialla, ilman kirjavaa vaalilupausviuhkaa. Forssan Yrittäjien puheenjohtajana 2009–2011 hän kertoo kannustaneensa lukuisia nuoria yrittäjän taipaleelle. Yhteistoiminta muiden yrittäjien kanssa on vahvistanut yrittäjyyden lipun heiluttamista.

– Jos olisin hyödyntänyt luottamustoimiin käytetyt tunnit yritystoimintaan, ehkä bisnes olisi toisenlainen tänä päivänä. Tästä huolimatta koen oloni tyytyväisemmäksi, kun olen sosiaalisena ihmisenä ja luontaisena verkostoitujana päässyt ottamaan vastuuta yhteisistä asioista ja joskus jopa avittamaan toisia. Kyllä verkostoista kauppaakin syntyy, tuumaa Heino.

Heino on vaikuttanut kaupunginvaltuustossa kaksi kautta ja toiminut valtuuston varapuheenjohtajana sekä Forssan Seudun Yrityskehityksen hallituksessa.

– Halusin aikanaan selvittää ja kokea, mikä ero on kunnallisella ja yksityisen toimijan päätöksenteolla. Nyt sen totta vieköön tiedän! Luottamustoimissa on ollut mielenkiintoista ja antoisaa aikaa, mutta jatkanko vielä – se on vakavassa harkinnassa, vihjailee Heino.

Yksinyrittäjänkään ei pidä yrittää yksin

Paikallisen yrittäjyyden elinvoiman tasolla Heino murehtii sitä, että kivijalkakauppa on näivettynyt. Forssan tyhjät liiketilat heijastuvat niin kuntalaisten kuin yrityselämän yleiseen ilmapiiriin. Historian havinassa heijastelee myös tuudittautuminen perinteisen isojen yritysten tuomaan hyvän olon tunteeseen.

– Jo kartalta poistuneita yritysjättejä pidettiin instituutioina, jotka kestävät maailman tappiin asti. Niiden kupeeseen olisi aikanaan pitänyt pystyä rakentamaan alihankintateollisuutta. Uskon, että  tämän kehityskulun seurauksena olisi edelleenkin toimivia yrityksiä. Tosin jälkiviisaus on helppoa.

– Kaupungin ja yrityskehityksen toimet ovat joka tapauksessa olleet positiivisia. On jalo halu ja hyvä tatsi luoda yritystoiminnalle edellytyksiä. Se on myös poliittista työtä, jota kuvaa pitkäjänteisyys ja usko tulevaisuuteen, kuvailee Heino.

Suomessa yritystoiminta on Heinon mielestä tehty kiitettävän kivuttomaksi, mutta samalla tämä voi aiheuttaa sen, että ryhdytään yrittämään liian heppoisin perustein. Liikeideaa kannattaa ajatustasolla testauttaa muuallakin kuin omassa päässä.

– Sparraus yrityspalveluiden asiantuntijoiden kanssa on tervettä realismia, ei unelmien murskausta. Suomi on hyvä maa yrittää. Hyville ideoille löytyy aina kantavuutta ja taloudellista kannattavuutta. Yrittäjäkurssilla 1980-luvulla opin kouluttajalta sen, että yrittäminen on erittäin yksinkertaista. Se on asiakkaan ongelmien ratkaisemista. Tyytyväinen asiakas tulee ratkaisuttamaan ongelmaansa varmasti uudemmankin kerran, kiteyttää Arto Heino.

60 vuoden merkkipaalun 13.2.2021 saavuttava Merkintätalon yrittäjä kertoo viettävänsä merkkipäivää työmatkan merkeissä. Lämpimät onnittelut!

KATSO
Merkintätalo Oy:n tuotantoesittely