Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Miten Pohjoismaat ovat tukeneet yrityksiä koronan toisessa aallossa? Norja tukee myös matkailu- ja tapahtuma-alaa

Koronapandemia syöksi yritykset alkukeväästä 2020 ahdinkoon ja valtiot valmistelivat kiireellä koronatukia. Kriisin pitkityttyä tukia on rukattu eri maissa havaittujen puutteiden perusteella pandemian toista aaltoa, nykyhetkeä, varten. Maat tukevat eri tavoin kärsineitä sektoreita: Norjassa turismi- ja tapahtuma-alalle on räätälöity oma tuki.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan tukipaketit koronapandemian ensimmäisessä aallossa olivat merkittävästi suurempia kuin Suomen vastaava paketti. Reilun 10 miljoonan asukkaan Ruotsissa myös tuettavia yrityksiä on enemmän.

– Pohjoismaiden tilanne rajoitustoimien suhteen on aika samanlainen keskenään, siksi tukitoimiakin on helpompi verrata. Keski-Euroopassa on jouduttu sulkemaan tiettyjä sektoreita jo useiden kuukausien ajan, kertoo Yrittäjien Brysselin-toimiston vetäjä Mira-Maria Kontkanen.

Ruotsissa kakkosvaiheen tukia on saatu odottaa, sillä esimerkiksi niin sanotun kustannustuen kakkospaketti ei ole vielä avautunut haettavaksi.

Ruotsin ns. kustannustuen edellytyksenä on, että liikevaihto on laskenut 30–40 prosenttia vuodentakaisesta.

Ruotsin yksinyrittäjätuen maksimikompensaatiota nostettiin aiemman 75 prosentin hyväksyttyjen kulujen korvauksen sijaan nyt kulut voidaan korvata jopa 90 prosenttisesti. Yksinyrittäjä voi tammi- helmikuussa 2021 saada maksimissaan noin 4700 euroa tukea. Yksinyrittäjät ja freelancerit saattoivat Ruotsissa hakea myös tämän jutun tarkastelujaksolla, elokuusta loppuvuoteen, tukea. Yhtenä tukikriteerinä on helmi-maaliskuussa 30-40 prosenttia laskenut liikevaihto.

Huom. Klikkaa taulukko isommaksi

Selite: Suomi: * Toinen kierros tulossa, ajankohdasta ei tietoa; kustannustuki 11/2020-1/2021 suunnitteilla. Ruotsi. ** Kauden LV alle 70% v.2019 vertailujaksosta; Yksinyrittäjätuki: *** LV < 30-40% kuin vuosi 2019 & 4700e max tukisumma koskee helmi-maalis 2021 & LV min-vaade n. 18 000€; yy-tuki: 2020-21: yht. 4,8 mrd €. Norja. Yksinyrittäjä- ja freelancertuki: max 80%. Tanska: **** Edellytykset poikkeavat riipp. missä muodossa toimii. Tapahtumatukipaketti: v. 2021 jyvitetty osuus 8,1 M€.

Miten eri maat huomioivat tapahtuma-alaa? Norjassa turismille tukipaketti, Ruotsissa matkailualalle lainaa

Mira-Maria Kontkanen on seurannut naapurimaiden koronapandemian hoitoa talouden näkökulmasta.

Tanskaa kiiteltiin koronan ensi vaiheessa ripeästä koronatukien käynnistämisestä ja erityisesti tuesta yritysten kiinteisiin kustannuksiin.

– Tanskalla oli viime vuoden kevätkesällä tapahtumajärjestäjien tuki, joka koski vain isoja tapahtumia. Siitä tuli kritiikkiä ja osallistujamäärärajoitusta on laskettu. Nyt tukea voi hakea myös 50 henkilön tapahtumien järjestäjät.

Myös Norjassa on vastaavanlainen 100 miljoonan euron tukipaketti, joka on räätälöity turismia ja tapahtumajärjestäjiä varten. Suomessa tapahtuma-alalle ei ainakaan vielä ole räätälöity erillistä tukea, vaan tapahtuma- ja kulttuuriala voivat hakea kustannustukea ehtojen täyttyessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt korona-avustuksia kulttuurialan toimijoille.

– Norjassa liikevaihdon tippumiseen perustuvaan pienyritysten tukeen on varattu 400 miljoonaa euroa (2021).

Pienyritysten koronatukea on jatkettu kesäkuulle asti.

– Pienyritysten tuessa on erilainen fokus kuin turismi- ja tapahtumajärjestäjien tuessa. On mahdollista, että ne leikkaavat toisiaan.

– Norjalaisille kunnille on myönnetty 100 miljoonan koronapotti, jonka ne voivat käyttää tukemaan kunnan yrityksiä, jotka eivät ole päässet hyödyntämään yleistukia. Potti on korvamerkitty yritystukiin.

Tanskassa samantyyppiset tuki-instrumentit edelleen voimassa

Tanskassa on tukipaketti yksinyrittäjille, joka kohdistuu myös itsensä työllistäjiin ja freelancereihin. Kontkasen mukaan myös yleinen kustannustuki on voimassa, ja se on kooltaan iso kokonaisuus.

Tanska tukee sulku- ja koronamääräystoimenpiteiden kohteena ollutta ravintola-alaa palkkatuella.  

Suomen etuna on ollut, ettemme tarvinneet lomautuksia varten uutta järjestelmää. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa valtio on kompensoinut korona-aikana niiden yritysten palkkatuloja, missä työntekijät olisivat lomautus- tai irtisanomisuhan alla. Ruotsi jatkoi väliaikaista lomautusjärjestelmänsä marraskuussa.

Myös muissa maissa kuin Suomessa tukikriteereitä vastaan on esitetty kritiikkiä.

– Ruotsissa esitettiin kustannustuesta kritiikkiä, että oli liian tiukat kriteerit eivätkä yritykset, jotka olivat menettäneet merkittävästi liikevaihtoa ja oli kustannuskuluja, pystyneet hakemaan.

Osassa verrokkimaita on yhä voimassa verojen lykkäys- ja sosiaaliturvamaksuhelpotuksia. Suomi jatkoi väliaikaista yrittäjän työttömyysturvaa kesäkuun loppuun asti.

Ruotsin viranomaismääräyksestä johtuva sulkemistuki voisi olla yli 7 miljoonaa kuussa, vielä vahvistamatta – Entä mitä koronan jälkeen?

Ainakin kaksi Pohjoismaata, Ruotsi ja Suomi, suunnittelevat yksityisiä yrityksiä koskevista liiketilojen väliaikaisista sulkumääräyksistä johtuvaa sulkemistukea. Yrittäjien Brysselin toimiston Mira-Maria Kontkasen mukaan Ruotsissa kyseessä on kattava tuki, joka korvaa yrityksen kuluja sulkemisajalta. Periaatteellisesti se toimii samoin kuin kustannustuki.

– Tuki voi yrityskohtaisesti nousta aika suureksi, 7,4 miljoonaa euroa per yritys kuukautta kohti. Täytyy kuitenkin huomioida, että tuki on vielä valmistelun alla, sillä se täytyy notifioida EU-komissiossa.

Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen suhtautuu Ruotsin sulkemistuen läpimenoon sellaisenaan varauksella.

– Se, mahtuuko Ruotsin suunnittelema malli EU:n koronaa koskevien valtiontukien suuntaviivoihin, on osittain epäselvää.

Suomessa eduskunnan käsittelyssä olevassa tartuntautilain muutoksessa viimesijaisena keinona ehdotetaan, että kunta tai aluehallintovirasto voisi sulkea tiettyjen erityisen tartuntariskin muodostavat liikunta- ja urheilutilat sekä huvi- ja virkistystilat enintään kahdeksi viikoksi. Tässä yhteydessä on puhuttu sulkutoimenpiteen vuoksi maksettavasta korvauksesta.

Kontkasen mielestä katse voisi alkaa siirtyä pikkuhiljaa siihen, millaisia uudistuksia työmarkkinoilla tarvitaan uuden kasvun rakentamisessa.

– On mielenkiintoista, että Ruotsissa pohdittiin jo aktiivisia työmarkkinatoimia, joilla helpotettaisiin työllistymistä. Siellä on helpotettu tukimalli työmarkkinoille pääsyyn ulkomaalaisille ja pitkäaikaistyöttömille. Tuen myöntämisaikaa nostettiin 36 kuukauteen.

– Millaisia uudistuksia työmarkkinoilla tarvitaan, että yritysten on helpompi työllistää ja aikaansaadaan uutta kasvua akuutin kriisivaiheen jälkeen? Kontkanen tähdentää.

Kuvassa Mira-Maria Kontkanen

Lue lisää: Suomen yksinyrittäjien koronatuki kalpenee vertailumaiden tukipalettien joukossa – Asiantuntija: ”Yksinyrittäjätuki on kokoluokassaan melko vaatimaton”

Riikka Koskenranta

riikka.koskenranta (at) yrittajat.fi