Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Vireille laitettujen konkurssien määrä edelleen kasvussa – Yrittäjän uusi alku helpottumassa: "Veloista vapauduttava kolmessa vuodessa"

Konkurssien määrä on asiantuntijan mukaan vielä hallitussa nousussa, mutta tilanne voi pahentua. Suomen Yrittäjät ajaa eteenpäin muutoksia, jotka helpottavat yrittäjän uutta alkua.

Konkurssiin asetettujen yritysten määrä laski helmikuussa 23 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Kaikkiaan konkurssiin asetettiin helmikuussa Asiakastiedon mukaan 153 yritystä.

Tilapäinen, konkurssiin hakemista rajoittanut lakimuutos päättyi tammikuun lopussa. Tämän odotetaan näkyvän konkurssiin asetettujen yritysten määrän kasvuna.

Luvut ovat selvästi rumempia, jos vertaa vireille asetettujen konkurssien määrää päättyneen helmikuun ja vuoden 2019 helmikuun välillä. Kuluvan vuoden helmikuussa vireille laitettiin 285 konkurssia, kun vastaava luku vuoden 2019 helmikuussa oli 146.

Ravintolatoimialalla konkurssihakemusten määrä kääntyi jyrkkään kasvuun helmikuun viimeisellä viikolla. Ravintoloita koskevia konkurssihakemuksia tehtiin viikossa 14 kappaletta. Alkuvuoteen verrattuna luku on tavallista korkeampi, mutta kahdeksan ensimmäisen viikon kokonaismäärässä myös ravintoloiden konkurssihakemusmäärä on viime vuotta alemmalla tasolla.

– Vaikka vireille laitettujen konkurssien määrä nousi helmikuussa selvästi vuoteen 2019 verrattuna, ei niiden määrässä ole ainakaan toistaiseksi nähty pelättyä hallitsematonta kasvua. Ottaen huomioon vuoden 2020 poikkeuksellisen tilanteen ja siitä seuranneen tietynlaisen patouman, kehitys on ollut jopa hieman odotettua maltillisempaa, Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen sanoo.  

Tilanne voi Malisen mukaan kuitenkin pahentua.

– Missään tapauksessa ei kuitenkaan voi ajatella, että oltaisiin selvillä vesillä, päinvastoin. Lainsäädäntömuutos on leikannut suurimman kasvun helmikuun ensimmäisiltä viikoilta. Tämä yhdessä parhaillaan voimassa olevien ja mahdollisesti ensi viikolla voimaan astuvien elinkeinotoiminnan rajoitukset kanssa tulevat varmasti näkymään rumina lukuina, jos yritysten velkojat ja viranomaiset eivät kykene joustamaan nykyistä enempää. Vetoankin vahvasti siihen, että kaikki osapuolet joustaisivat tulevien viikkojen aikana niin paljon kuin mahdollista. Ei ole kenenkään etu ajaa normaalioloissa kannattavia pk-yrityksiä konkurssiin väliaikaisen pandemian vuoksi.

Lue täältä yrittäjän tietopaketti liittyen konkursseihin.

Veloista vapautuminen on mahdollista

Hallitusohjelmassa on sitouduttu edistämään riskinottokykyä kehittämällä yrittäjälle entistä parempia mahdollisuuksia uuteen alkuun esimerkiksi konkurssitilanteissa.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivosen mukaan uusi alku tarkoittaa muun muassa konkurssin tehneen yrittäjän mahdollisuutta vapautua joko osin tai kokonaan veloista, jotka ovat syntyneet aikaisemmasta yritystoiminnasta. Tehtävää on Toivosen mukaan vielä paljon.

– Veloista vapautuminen on mahdollista velkajärjestelyn kautta. Kyse on kuitenkin laajemmasta kokonaisuudesta. Yrittäjällä tulee olla toinen mahdollisuus sekä konkurssin jälkeen että jatkamiskelpoisen yritystoiminnan tilapäisessä kriisissä. Jos yrittäjä ajautuu konkurssiin tai saa toimintansa aikana maksuhäiriömerkinnän, on lainsäädännössämme ja käytännöissämme useita esteitä yritystoiminnan jatkamiselle.

Yrittäjän uuden alun turvaaminen edellyttää Toivosen mukaan muun muassa sitä, että pienyrittäjällä on nykyistä paremmat mahdollisuudet päästä yritystoimintaa tervehdyttäviin menettelyihin kuten yrityssaneeraukseen ja elinkeinonharjoittajan velkajärjestelyyn.

– Jos yrittäjä kuitenkin lopulta ajautuu konkurssiin, hänellä on oltava pääsy yksityishenkilön velkajärjestelyyn ja vapautua tätä kautta aikaisemman yritystoiminnan veloista pääsääntöisesti kolmessa vuodessa.

Maksuhäiriömerkintä usein esteenä

Konkurssista jäävä yrittäjän maksuhäiriömerkintä on useimmiten esteenä uudelle yritystoiminnalle. Yrittäjät on ajanut yrittäjien ja yritysten maksuhäiriömerkintöjen tallennusaikoja lyhentämistä. 

– Jos velka on maksettu kokonaan tai sen peruste on lakannut olemasta, merkintä tulisi poistaa rekisteristä nykyistä nopeammin. Lisäksi on perusteltua selvittää mahdollisuus säätää lailla aloittavalle yrittäjälle oikeus saada peruspalveluja, kuten pankki- ja vakuutuspalveluja sekä tietoliikennepalvelut, joita tarvitaan elinkeinon harjoittamiseen, Toivonen jatkaa.

Hän pitää yrittäjän kannalta tärkeänä myös sitä, että konkurssin tehnyt henkilö pääsee mahdollisimman nopeasti ennakkoperintärekisteriin, jos hän aloittaa uuden yritystoiminnan.

Toivonen huomauttaa, että konkurssin jälkeen perustettava yritystoiminta on tutkimusten mukaan usein kannattavampaa kuin ensimmäisellä yrittämällä.

Näin yrittäjän tilannetta on helpotettu

Yrittäjien vaikeaa tilannetta on pyritty helpottamaan muun muassa konkurssilain muutoksella. Helmikuun alusta alkaen velkojan on annettava velallisyritykselle vähintään 30 päivän maksuaika selvälle ja erääntyneelle saatavalle ennen konkurssihakemuksen tekemistä. Tämä poikkeuslaki on voimassa syyskuun loppuun. Tavallisesti maksuaika on viikko.

Oikeusministeriössä on valmisteilla useita lakimuutoksia, jotka voimaan astuessaan helpottavat konkurssin yli pääsyä. Suomessa on tarkoitus laittaa täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi. Sen pääperiaate on, että rehellisesti toimineiden yrittäjien olisi vapauduttava heille jääneestä henkilökohtaisesta velkavastuusta kolme vuotta kestävän maksuohjelman myötä tai kolmessa vuodessa konkurssin alkamisesta. Samassa ajassa olisi vapauduttava myös elinkeinotoiminnan harjoittamista rajoittavista kielloista.

Toivonen haluaa kuitenkin muistuttaa, että konkurssi on muutakin kuin lakisääteinen menettely.

–  Prosessien ja rakenteiden takana on aina ihminen, yrittäjä ja myös hänen läheisensä. Konkurssiin liittyy usein kokemus epäonnistumisesta, joka voi herättää epätoivoa, pettymystä, häpeää, vihaa ja surua. Yrittäjän ja koko lähipiirin on tärkeä muistaa, että konkurssi ei tarkoita, että henkilö olisi kelvoton yrittäjänä tai ihmisenä. Konkurssi ei myöskään ole rikos.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi