Etätyötä on jatkunut vuoden, eikä loppua näy – Työnantaja: Lue, miten pidät työyhteisön motivoituneena ja työkykyisenä

Etätyötä on useissa työpaikoissa jatkunut yli vuoden. Työelämän digiloikka otettiin monilla työpaikoilla pikavauhtia. Alkuhämmennyksen jälkeen kuitenkin näytti siltä, että etätyö toimii!

Koronapandemian jatkuessa ja erityisesti tautitilanteen pahentuessa, etätyösuositus jatkuu. Vuoden jälkeen myös etätyön nurjat puolet ovat tulleet esiin. Mitä tehdä, jos etätöissä puurtavat työntekijät ahdistuvat, lamaantuvat tai muuten menettävät työtehoaan tai -kykyään?

– Etätyö on yleensä fyysistä yksintyöskentelyä ja on havaittu, että kyllästyminen ja turtuminen on etätyössä tavallisempaa kuin lähityössä. Myös yksinäisyyden tunne on tavallinen. Riskiä lisää toistotyö ja vaativat tehtävät, joihin ei saa riittävää tukea, Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro kertoo.

Turtumisen ja yksinäisyyden vastalääkkeenä toimivat hyvä tiimihenki, aktiivinen johtamistyö ja selkeät työn rakenteet.

– Etätyötilanne vaatii samalla tavalla hyvää johtamista kuin lähityötilanne. Kun spontaaneja kohtaamisia on vähemmän, niin esihenkilöltä kuin työntekijältäkin vaaditaan aktiivista ja suunnitelmallista yhteydenpitoa normaalitilannetta enemmän.

Aro muistuttaa tauotuksesta etätyöolosuhteissa. Erityisesti etätyöpalavereja ei pidä ketjuttaa vaan palavereiden välillä tulisi olla vähintään 10 minuutin tauko.

Työn järjestely vaatii huomiota

Työterveyslaitos teetti viime vuonna Miten Suomi voi? -seurantakyselyn, jossa kävi ilmi, että etätyö on toiminut pääsääntöisesti hyvin. Monet vastaajat kokivat, että he olivat oppineet uusia työntekemisen tapoja ja tehneensä työtään entistä itsenäisemmin. Kääntöpuolena oli esihenkilöiltä ja työkavereilta saadun tuen puuttuminen. Vastauksissa näkyi kokemus työn imusta, mutta toisaalta tylsistymisestä.

TTL:n katsaus kertoo, että etätyössä ilmenee tyypillisiä aivotyön kuormitustekijöitä, kuten huomion jatkuvaa siirtämistä tehtävästä toiseen ja ristiriitaisten ohjeiden varassa toimimista.

Etätyön sujuminen perustuu työntekijän ja esihenkilön väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä työntekijän itseohjautuvuuteen.

Artikkelin pääkirjoittaja työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki kannustaa miettimään uusia työrutiineja ja käytännönjärjestelyitä kotona. Etätyöhön perinteisesti liitetyt edut, kuten häiriöttömyys, työ- ja keskittymisrauha sekä työssä kuormittumisen väheneminen, eivät välttämättä toteudu, jos työntekijä ei ole tottunut etätyöhön.

Työterveyslaitos on koonnut työryhmässä ohjeita työnantajille ja -tekijöille.

– Kehittäkää tarkoituksenmukainen tapa tehdä etätyötä, jossa huomioidaan tehtävien vaatimukset sekä yksilöiden ja yhteisön tarpeet. Esimerkiksi: millaiset tehtävät voidaan tehdä etänä ja milloin on syytä tulla toimistolle tai tavata asiakkaita kasvokkain, Ruohomäki kysyy.

Etätyön ei tarvitse olla joko tai -vaihtoehto, vaan etätyötä voidaan tehdä vuoroissa tai osan viikosta.

– Työpaikan kannattaa kokeilla eri vaihtoehtoja, kerätä henkilöstön kokemuksia ja kehittää toimintatapoja tarpeen mukaan, Ruohomäki sanoo.

Tärkeää on yhteydenpito. Työnantajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että esihenkilöillä on tarpeeksi mahdollisuuksia pitää tiiminsä jäseniin yhteyttä. Työn sisällön lisäksi on hyvä keskustella työn järjestelyihin, mitoitukseen ja kuormitustekijöihin liittyvistä asioista. Yhteydenpitoon kannattaa luoda matalan kynnyksen toimintatapoja, kuten säännöllinen henkilökohtainen puhelu, valmentavat keskustelut tai toistuva lyhyt tilannekuvakysely.

– Tuo esiin työpaikan visiota, yhteisiä tavoitteita ja työn mielekkyyden voimavaroja sekä vahvista yhteisöllisyyttä. Huolehdi siitä, että näkymä tulevaisuuteen säilyy, Ruohomäki sanoo.

Kuormitusta kannattaa tarkkailla

Työryhmän toinen jäsen, erityisasiantuntija Liisa Puskala muistuttaa, että riittävän osaamisen varmistaminen takaa sujuvat työtavat ja sen, että uuden oppimisen kuormitus hiljalleen helpottaa.

Monet yksin asuvat ja työskentelevät kokevat kuormittumista. Lisäksi työsuhteen ja yrityksen tulevaisuuden epävarmuus sekä loppumattomalta tai hallitsemattomalta tuntuva työkuorma luovat paineita.

– Etätyötä tekevän on tärkeä voida päivän päätteeksi tunnistaa tehneensä riittävästi ja pakata kone pois, vaikka reppuun piiloon.

On tärkeää luoda kuulluksi tulemisen mahdollisuuksia myös etäaikana ja ottaa työntekijöiden esiin tuomat huolet vakavasti.

Stressi ja kuormittuneisuus näkyy ihmisten käytöksessä eri tavoin. On hyvä kerrata työpaikan varhaisen välittämisen mallit. Työntekijälle on tärkeä osoittaa, että välittää ja haluaa auttaa.

– Myös esihenkilöillä ja johtajilla on oikeus kokea kuormitusta. Kannattaa hakea apua myös itselleen, jos tuntuu, että huolet valtaavat oman puheen ja mielen, Puskala sanoo.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi

Kuva Getty Images