23.3.2021 klo 10:46
Uutinen

Yrittäjät ajaa kotitalousvähennyksen ylärajan nostoa – Tuore gallup vahvistaa uskoa vähennyksen hyötyihin

Yrittäjistä 11 prosenttia kertoo hyötyneensä kotitalousvähennyksestä, kertoo tuore gallup. Yrittäjäjärjestö ajaa kotitalousvähennyksen laajempaa hyödyntämistä.

Kotitalousvähennyksen hyöty nousi otsikoihin tammikuussa, kun Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimuksen mukaan kotitalousvähennys ei lisää merkittävästi työpaikkojen määrää eikä toisaalta kitke tehokkaasti harmaata taloutta. Tutkijoiden mukaan vähennyksen ongelmana on, että se keskittyy lähinnä hyvätuloisille suomalaisille.

Tuolloin muun muassa lämpöpumppualan yrittäjä ihmetteli tulosta ja piti kotitalousvähennystä erittäin tärkeänä alan yrityksille. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kyseenalaisti tutkimustulokset tuoreeltaan.

– Tutkijat ovat oikeassa siinä, että maailma muuttuu ja ihmiset hyödyntävät esimerkiksi siivouspalveluita joka tapauksessa. Näin olisi varmasti käynyt, vaikka kotitalousvähennystä ei olisi tullut lainkaan. Tämä kehitys ei silti sulje pois sitä, etteikö kotitalousvähennyksellä olisi merkitystä työllisyyden lisääntymisessä palvelusektorilla, esimerkiksi siivousalalla ja remonttipalveluissa, Kuismanen totesi.

Tuoreen Yrittäjägallupin tulosten perusteella yrittäjät uskovat laajalti, että kotitalousvähennys on vähentänyt harmaata taloutta. Näin arvioi 43 prosenttia vastaajista. Yrityksistä 11 prosenttia kertoo hyötyneensä vähennyksestä.

”Väestön ikääntyminen puoltaa vähennystä”

Suomen Yrittäjien mukaan kotitalousvähennys on hyvä työkalu sekä harmaan talouden torjumiseen että työllisyyden lisäämiseen.

– Väite, että kotitalousvähennys hyödyttää vain suurituloisia eikä vähennä harmaata taloutta on vailla pohjaa, vaikka toisinaan toisin väitetäänkin. Kotitalousvähennystä käyttää suuri määrä suomalaisia, eivät vain suurituloiset, Kuismanen kommentoi gallupin tulosta.

Suomen Yrittäjät toivoo, että kotitalousvähennyksen yläraja nostettaisiin 3000 euroon. Kuismasen mukaan tätä suurempikin nosto olisi tervetullut.

– Samoin työn osuuden määrä pitäisi palauttaa 50 prosenttiin ja palkkojen osuus 20 prosenttiin. Näissä uusissa rajoissa olisi sitten järkevää pysyä useampi vuosi, jotta voitaisiin kunnolla tutkia kotitalouisvähennyksen vaikutuksia, hän sanoo.

Kotitalousvähennyksen käyttöä puoltaa ekonomistin mukaan muun muassa väestö ikääntyminen sekä se, että ihmiset haluavat asua pitkään kotona.

– Tällöin vähennystä voi hyödyntää esimerkiksi remonteissa ja hoivapalveluissa. Itse asiassa tulisi pohtia, voisiko kotitalousvähennykseen oikeuttavia toimialoja olla tarpeen laajentaa, Kuismanen jatkaa.

Hyötyjä etenkin rakentamisen alalla

Yrittäjägallupin mukaan kotitalousvähennyksen harmaata taloutta vähentävä vaikutus nähdään sitä suurempana, mitä suuremmasta yrityksestä on kyse. Vähennyksen työllisyyttä lisäävän vaikutuksen näkee 32 prosenttia yrittäjistä. Vastaajista 46 prosenttia arvioi, ettei vähennys ole lisännyt työllisyyttä. Eniten vähennyksen työllisyyttä lisäävää vaikutusta nähdään rakentamisen toimialalla.

Tulosten perusteella yksitoista prosenttia yrityksistä on hyötynyt kotitalousvähennyksestä. Erityisen paljon vähennys on hyödyttänyt rakentamisen toimialalla, jossa 38 prosenttia yrityksistä kertoo hyötyneensä siitä. Vähiten hyötyjiä on kaupan alalla.

– Yksitoista prosenttia on merkittävä määrä, noin 30000 yritystä. On selvää, että vähennys on vaikuttava työkalu, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen summaa.

Yrittäjät esittää hallituksen puoliväliriiheen, että kotitalousvähennystä laajennetaan. Vähennyksen enimmäismäärää pitäisi nostaa 3000 euroon ja vähennykseen oikeuttavaa osuutta työkorvauksista 50 prosenttiin ja palkoista 20 prosenttiin.

– Kotitalousvähennys on hyvä työkalu tukea talouden ja työllisyyden toipumista koronakriisin jälkeen. Siksi nyt on erinomainen hetki laajentaa vähennystä, Pentikäinen sanoo.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.Kyselyyn vastasi 1114 pk-yrityksen edustajaa. Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta. Otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tiedot kerättiin 17.2.–24.2.2021.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi