Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Korona

Palvelualojen yksinyrittäjät seuraavat rajoitusuutisointia epätoivon ja hämmennyksen vallassa – "Mieluummin kertarytinä kuin ikuinen kitinä"

Tulevatko liikkumisrajoitukset, milloin ja missä muodossa? Kampaaja ja kauneushoitola-kynsistudiojen yksinyrittäjät elävät päivä ja tunti kerrallaan, kun varaukset elävät rajoitusuutisten mukaan.

Uutisointi liikkumisrajoituksista on herättänyt epäuskoa: Yritykset saavat pitää liikkeensä auki, mutta niihin ei saa mennä? Ohjeistuksen absurdius on herättänyt tunteita epätoivosta raivoon.

Toinen epäreilulta tuntuva rajoitus liittyen Alkojen ja suurten markettien oikeuteen olla auki on toinen kiukkua synnyttävä ajatus.

– En pysty ymmärtämään hallitusta. Ymmärrän liikkumisrajoitusten tarpeen, mutta samassa lauseessa tulisi kertoa, miten kiinteät kustannukset, kuten vuokrat, sähköt ja palkat, joista yritys ei pääse eroon,  korvataan, Helsingissä toimivan kauneushoitola-kynsistudioyrittäjä Ulla Leppäkoski-Juvonen kertoo.

Kosmetologeilla, kynsistudioissa ja pienissä erikoisliikkeissä Leppäkoski-Juvonen näkee paljon pienemmän tartuntariskin kuin isoissa marketeissa, joihin pääsee hiplailemaan useita tuotteita monien ihmisten kanssa samaan aikaan.

Hoitoloissa ja salongeissa tiloja myös siivotaan ja desinfioidaan jokaisen asiakkaan jälkeen, heidät ohjataan käsipesulle ja hoitajilla on ollut maskit jo ennen koronaepidemiaa. Kun asiakkaat ja yrittäjä itse ovat vastuullisia, eivätkä tule hoitolaan oireisena, riski sairastua on minimaalisen pieni.

Suomen Yrittäjien toimialapäällikkö ja yksinyrittäjäverkostosta vastaava Mika Hämeenniemi jakaa yrittäjien ihmetyksen rajoitusten oikeasuhtaisuudesta.

– Liikkumisrajoitukset vievät liikkeistä asiakkaat ja yksinyrittäjät entistä ahtaammalle, mutta mikä on liikkumisrajoitusten vaikutus tartuntoihin? Ongelmat ovat jossain muualla kuin yksinyrittäjien liikkeissä, joissa turvalliseen asiointiin on panostettu pitkään. Palvelualan yksinyrittäjät ovat tehneet jo yli vuoden ajan kaikkensa, jotta asiakkaat voivat tulla liikkeeseen huoletta, hän sanoo.

Leppäkoski-Juvonen ei myöskään arvosta poukkoilevaa viestintää, joka jättää usein enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Rajoituksista hän kannattaisi mallia, jossa palvelut menisivät yleisellä päätöksellä kuukaudeksi kiinni ja korvausmalli olisi selvä. Leppäkoski-Juvonen uskoo, että silloin ihmiset seisahtuisivat, rajoitukset olisi helppo ymmärtää ja niiden vaikuttavuus taattu.

– Mieluummin kertarytinä kuin ikuinen kitinä. Tällä menolla emme tule ikinä pääsemään tästä yli, hän sanoo.

Rajoitukset ja niistä viestintä näkyy varauskalenterissa nopeasti. Viime keväänä huhti- ja toukokuu olivat hiljaisia, mutta kesää kohti tilanne parani. Syksy meni kiikun kaakun, mutta helmikuussa asiakasmäärät tippuivat uudelleen.

– Nyt tämä alkaa käydä tosissaan kukkarolle, Leppäkoski-Juvonen sanoo.

Muutto ja rajoitukset ovat huono yhdistelmä

Turussa Lux Huone -nimistä kampaamoa pyörittävä Maryanne Lavastre ei olisi voinut saada uutisia liikkumisrajoituksista huonompaan aikaan. Nykyinen kampaamo joutuu muuttamaan kuun vaihteessa uusiin tiloihin. Avajaisten piti olla pääsiäisen jälkeen. Nyt hän ei tiedä, milloin uusi tila voidaan avata.

Rajoitusuutisointi on näkynyt Lavastren kalenterissa. Asiakkaat reagoivat jo ravintoloiden rajoitusuutisiin.

– Normaalisti minulle on kolmen kuukauden jonot, mutta tällekin päivälle tuli kolmen tunnin peruutusaika. Muuten tämä viikko täyttyi, samoin pääsiäisen jälkeinen. Listat elävät koko ajan. Ihmiset eivät uskalla liikkua, mutta toisaalta ei tiedä, milloin pääsee kampaajalle seuraavan kerran. Me yrittäjät teemme ympäri pyöreää päivää ennen ja jälkeen liikkumisrajoitusten, Lavastre kertoo.

Kampaamon muutto tarkoittaa Lavastrelle muutosta työyhteissöön. Hän on paperilla yksinyrittäjä, mutta hänen omistamassaan kampaamossa on ollut töissä viisi kampaajaa ja kolme meikkaajaa. Uusiin tiloihin vuokratuolilla toimivia kampaajia mahtuu vain kaksi. Loput ovat pelastautuneet muihin kampaamoihin.

Myös hän miettii, mistä saa tukea, jos kampaamo joutuu sulkea ovensa pidemmäksi aikaa. Muutto tarkoittaa myös kuluja, kuten putki- ja sähkömiehen palveluita. Kelan työmarkkinatuella niitä laskuja ei makseta, eikä yksinyrittäjä halua pyytää pitkää maksuaikaa toiselta pienyrittäjältä.

– Ainoa tuki, mitä olen saanut, on se 2 000 euroa viime keväänä. Esimerkiksi kustannustuen vaatima 30 prosentin pudotus on sellainen, etten voisi maksaa enää kotini vuokria, jos niin kävisi.

Lavastreakin harmittaa, että marketteihin ja Alkoihin sopii mennä, mutta pienten yritysten palveluihin ei.

– Meillä on tarjolla yksityisaikoja, siivoamme, desinfioimme ja teemme kaiken mahdollisen, jotta asiakkaat ja me yrittäjät olisimme turvassa. Meillä ei ole varaa ja mahdollisuutta tulla kipeiksi, hän sanoo.

Lavastre ei jaksa uskoa, että liikkumisrajoitukset kuitenkaan tulevat voimaan, ainakaan alunperin kaavaillussa muodossa.

– Siinä on valtiolle isoista rahoista kyse jo menetettyjen verotulojen muodossa. Pienyrittäjä joutuu tässä etenemään päivä ja tunti kerrallaan. Se on henkisesti rankkaa, Lavastre sanoo.

 

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi