Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Yrittäjyys

Neulomisvimma ja koronakriisi auttoivat Myssyfarmia tuplaamaan liikevaihdon – Tee-se-itse-paketit löysivät yleisönsä

Kannukset yritys haki kansainvälisiltä muotimessuilta.

Neulominen on noussut uudeksi villitykseksi. Kova tarve neuloa näkyy kivijalkojen lankakaupoissa ja lankoja myyvissä verkkokaupoissa.

Koronakriisi on kirittänyt neulomisvimmaa entisestään. Se näkyy myös pöytyäläisen Myssyfarmin liikevaihdossa. Toimitusjohtaja Anna Rauhansuun mukaan liikevaihto tuplaantuu reilusta 400 000 eurosta noin 800 000 euroon, ja lähitulevaisuudessa liikevaihto rikkonee miljoonan euron rajan.

– Neulomisvillitys on globaali ilmiö, mutta Suomessa se on poikkeuksellisen intensiivinen, emännän titteliä käyttävä Rauhansuu sanoo.

Kannuksia maailman muotipiireistä

Myssyfarmin tarina alkoi maailmalta, missä Anna Rauhansuun mies Janne opetteli ammattipurjelautailijan uran jälkeen neulomaan. Suomeen ja kotikyläänsä Pöytyälle palattuaan hän tapasi Annan, joka oli ammatiltaan markkinointiviestinnän ammattilainen.

He asettuivat vanhalle sukutilalle, saivat neljä lasta ja tuottivat luomutuotteita. Myssyjen langat vaihtuivat kotimaiseen, lähitilalta hankittuihin suomenlampaan villaan, joka kehrättiin suomalaisessa kehräämössä.

Luomutila kasvaa ja kehittyy Myssyfarmin neuleiden rinnalla, ja Janne Rauhansuu on luomuliiton puheenjohtaja. Tila tuottaa hernerouhetta ja luomurypsiöljyä, mutta yritys satsaa enemmän asusteliiketoimintaan.

Aluksi Janne ja Anna neuloivat myssyjä itse, mutta eivät mitenkään pystyneet vastaamaan kysyntään. He saivat apua paikallisilta eläkeläismummoilta, jotka neulovat pipoja oman jaksamisensa ja intonsa mukaan, ja saavat työstään korvauksen.

Kannuksia yritys haki kansainvälisiltä muotimessuilta.

– Kuluttajat usein arvostavat sitä, mikä tulee muualta. Kotimaassa meidät olisi ohjattu perinteisille käsityömessuille. Meillä haimme kannuksia Pariisin ja Tokion muotimessuilta. Ensimmäisten messujen jälkeen 90 prosenttia tilauksista tuli ulkomailta, Rauhansuu kertoo.

Uudistumisen vuosi

Myssyfarmin toiminta alkoi ammattimaisesti vuonna 2016. Ensimmäisenä vuotena valmiita myssyjä vietiin kuuteen maahan.

Koronakriisi neulomisvillityksineen pakotti yrityksen uudistumaan. Valmiiden myssyjen sijaan Myssyfarmi kehitti DIY-tuotteita, eli tee-se-itse-paketteja, joissa on pakattuna langat ja ohjeet, sekä tarvittaessa puikot neulomiseen. Eri myssy- ja pääpantatuotteiden lisäksi valikoimaan on tullut villapaitapaketti.

Lisäksi normaalisti hiljainen kevät- ja kesäsesonki saa kesäneuletuotteita.

– Koronavuosi teki tilaa uudelle, kun kalenterit tyhjenivät. Oli myös pakko keksiä uutta, Rauhansuu kertoo.

Valinta on ollut onnistunut. Tee se itse -tuotepaketit ovat löytäneet asiakkaat, ja tuotevalikoima laajenee lähitulevaisuudessa.

Työtä suomalaisen villan hyväksi

Oman tuote- ja brändikehityksensä rinnalla Myssyfarmi on tehnyt työtä myös suomanlampaan villan hyväksi. Suomessa menee 70 prosenttia suomenlampaan villasta hävikkiin. Siitä maksettava hinta on ollut pieni, ja kehräämöitä on jäljellä vähän.

– Suomenlampaan villasta maksettiin aikaisemmin alle euro kilolta. Me asetimme ykköslaadulle hinta viiteen euroon ja kakkoslaadulle 2,5 euroon. Muut toimijat ovat mukailleet tätä hintakehitystä. Kehräämöverkoston laajentaminen vie aikaa, mutta markkinoiden imu on kova, Rauhansuu sanoo.

Suomenlampaan villa on erityistä siksi, että kotimaisuuden lisäksi se on merinovillan lisäksi ainoa villakuitu, jonka suomut kääntyvät sisäänpäin. Siksi se ei kutita. Supersuosiota nauttivan merinovillan etu on pitkäkuituisuus, jolloin langasta voidaan kehrätä todella ohutta.

Suomenlampaan villa on alkuperäisrodun villaa, joka on erikoislankamarkkinoilla tärkeä muistaa.

– Kivijalkojen lankakaupat myyvät erikoislankoja, kun taas marketeissa myydään erilaisia lankoja. Suomenlampaan villalla on kotimarkkinoilla ja ulkomailla erikoislangan asema.

Monet muut toimijat ovat lähteneet Myssyfarmin tiedotus- ja markkinointilinjalle suomenlampaan villan hyväksi. Raaka-aineen riittävyys on taattu vielä pitkään, jos hävikki saadaan hyötykäyttöön.

– Olemme laskeneet, että meidän liikevaihtomme tulisi olla noin 20 miljoonaa euroa ennen kuin alkaisimme kärsiä materiaalin saatavuusongelmista, Rauhansuu kertoo.

 

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi