TEMin raportti: Kustannustukea olisi tarvittu heti koronakriisin alussa
Kehittämistukien suuntaaminen koronasta eniten kärsineille aloille ei onnistunut, vaan kustannustukea olisi tarvittu jo aiemmin. Tämä selviää työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemista tutkimuksista, jotka koskivat yrityksille kohdistettuja koronatukia.
Kustannustukien käyttöönottoa vuosi sitten hidasti elinkeinoministeri Mika Lintilän mukaan etenkin lainsäädännön puute.
− Kriisi tuli erittäin yllättäen eikä meillä ollut lainsäädäntöä, joka olisi mahdollistanut suorat tuet. Nyt meillä on pohja valmiina, jos samankaltainen tilanne tulee uudelleen, Lintilä totesi tutkimusten julkaisutilaisuudessa.
Aluksi käytettiin Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukea.
− Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Lintilä sanoi.
Raporttia esitellyt yritystukien tutkimusjaoston puheenjohtaja, työelämäprofessori Seija Ilmakunnas totesi, että tuen kohdentamisessa ei onnistuttu toivotulla tavalla.
− Tavoitteena oli suunnata tuki pahiten kärsineille aloille, mutta siinä ei onnistuttu. Syynä oli muun muassa, että kustannustukea ei saatu heti myönnettyä, Ilmakunnas sanoi.
Raportissa todetaan, että kriisin alussa tulee panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin, ja kriisin edetessä kehittämistukien osuus voi kasvaa. Tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei erityisesti Business Finlandin kehittämistukien avulla onnistunut. Kustannustuki taas on toimiva kriisiajan malli, koska joustamattomat kiinteät kustannukset muodostavat yritykselle nopeasti kannattavuusongelman, kun kysyntä laskee äkillisesti.
Korona-avustuksiin varattiin viime vuonna noin kolme miljardia euroa. Business Finlandin kehittämisavustuksia myönnettiin liki miljardi euroa. ELY-keskusten kehittämisavustuksiin oli varattu 400 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 335 miljoonaa euroa. Kustannustukeen oli budjetoitu viime vuonna 300 miljoonaa euroa, josta myönnettiin 161 miljoonaa euroa.
Tukia ravintola-alan yrityksille myönnettiin 127 miljoonaa euroa ja yksinyrittäjän avustuksiin 94 miljoonaa euroa. Yrittäjän työmarkkinatukeen oli varattu 208 miljoonaa euroa, josta käytettiin 174 miljoonaa euroa.
Toimialoilla isoja eroja
Eniten koronatukia ovat saaneet majoitus- ja ravintola-ala, asiantuntijapalvelut, teollisuus ja kauppa. Lisäksi Uudenmaan yritykset ja pienet yritykset (5–49 työntekijää) ovat saaneet euromääräisesti eniten koronatukia.
Karkean toimialajaon tarkastelussa kustannustuet ovat kohdistuneet koronasta eniten kärsineille aloille. Kokonaisuutena koronatukia on kohdentunut runsaasti myös toimialoille, joiden liikevaihto ei ole supistunut tai on supistunut vain vähän. Esimerkkejä tällaisista toimialoista ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, informaatio ja viestintä sekä rakentaminen. Toimialojen sisällä on kuitenkin suuria eroja yritysten välillä ja joukossa on runsaasti myös vaikeuksissa olevia yrityksiä.
Raportista käy ilmi, että kuljetusala sai korona-avustuksia suhteellisen vähän.
− Kuljetusalan saama koronatuki on vähäinen siihen verrattuna, miten paljon alan liikevaihto supistui, Ilmakunnas totesi.
Ilmakunnas mainitsee myös kulttuurialan pienet yritykset ja freelancerit väliinputoajina.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina Aalto-yliopiston tutkimuksen ja yritystukien tutkimusjaoston vuosiraportin, joissa tarkastellaan koronapandemian vaikutuksia talouteen ja yrityksiin sekä yrityksille kohdistettuja koronatukia. Tutkimus ja vuosiraportti keskittyvät Valtiokonttorin kustannustukeen, Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukiin, KEHA-keskuksen ravintolatukiin, Finnveran takauksiin ja Business Finlandin tilapäiseen tki-lainaan häiriötilanteessa.
Koronalainoja ja takauksia on käytetty hyvin vähän verrattuna niiden myöntövaltuuksiin. Lisäksi ennakko-odotuksia pienempi talouden pudotus sekä toimiva lomautusjärjestelmä ovat vähentäneet koronatukien tarvetta Suomessa verrattuna muihin maihin.
Eniten vaikutusta alle 200 000 euron tuilla
Koronatuilla näyttää olleen liikevaihtoa ja palkkasummaa kasvattava vaikutus sekä vähäisemmässä määrin työntekijöiden lukumäärää kasvattanut vaikutus. Tuet ovat vähentäneet todennäköisyyttä lomauttaa työntekijöitä, ja niillä on voinut olla myös irtisanomisia vähentävä vaikutus. Vaikutukset näyttävät tulleen pääasiassa alle 200 000 euron tuista.
– Tässä tutkimuksessa on tutkittu tukien lyhyen aikavälin vaikutuksia. Vaikka analyysiin liittyy paljon epävarmuustekijöitä, näyttäisi tuista olleen hyötyä niin yritysten kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Haasteet yritystukien suunnittelussa ovat paljastaneet tarpeen parantaa valtionhallinnon kykyä kerätä ja hyödyntää ajantasaisia aineistoja, sanoo tutkimusta johtanut Aalto-yliopiston ja Helsinki Graduate School of Economicsin professori Otto Toivanen.
Business Finlandin ja ELY-keskusten kehittämistukia saaneista yrityksistä noin puolet on kehittänyt uusia digitaalisia ratkaisuja. Koronatukien vaikuttavuus tulee riippumaan myös siitä, kuinka kehittämistuet saavat liikkeelle aitoja innovaatioita.
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedote ja linkit raporttiin ja tutkimukseen
Tiina Rantakoski
tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi
