Turvetuottaja Miika ajaa huomenna rekkansa eduntatalon eteen – katkera kolikon heitto yhä mielessä: ”Alasajo ei saa jatkua”
Kiista turvetuotannon tulevaisuudesta ajaa yhä useamman yrittäjän ahtaalle maakunnissa.
Huomenna perjantaina noin 100 yhdistelmäajoneuvoa ajaa poliisisaattueessa maakunnista Helsinkiin eduskuntatalon edustalle. Turvealan yrittäjät luovuttavat terveisensä kansanedustajille noin puoli yhdeksältä aamulla.
Kauhavalaisen turvetuottajan Mantela Heatin yrittäjä Miika Mantela on yksi mielenilmauksen puuhamiehistä.
– Tällä hetkellä suuri kysymysmerkki on oman liiketoiminnan jatko. Turvetuotannon alasajo ei saa jatkua näin, hän kiteyttää.
Pitkään väännetyssä hallituksen kehysriihessä on julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan päätetty 70 miljoonan euron lisätuesta turvealan yrittäjille. Tällä ei Mantelan mukaan ole merkitystä kokonaisuuden kannalta.
– Tukihan ei tulisi suoraan tuottajille. Ja vaikka tulisi, rahamäärän pitäisi olla vähintään 700 miljoonaa. Me emme ole hakemassa tukea vaan haluamme mahdollisuuden harjoittaa elinkeinoamme ja turvata huoltovarmuuden.
Mantilan mukaan turpeella on merkittävä rooli Suomen lämmön- ja sähköntuotannon kannalta.
– Jos ulkomaisen sähkön tuonti katkeaa, turpeen avulla Suomi pystyisi tuottamaan lämpöä ja sähköä täysin omavaraisesti, hän sanoo.
Turpeen luokitus ratkaistiin arvalla
Mantelaa, kuten muitakin turveyrittäjiä kismittää eduskunnan suuren valiokunnan arpapäätös joulukuussa 2000. Tuolloin valiokunta äänesti siitä, onko turve uusiutuvaa vai uusiutumatonta energiaa. Kun äänet menivät tasan, asia ratkaistiin arvalla. Se ratkaisi turpeen fossiiliseksi eli uusiutumattomaksi polttoaineeksi.
Viime vuoden budjettiriihessä hallitus päätti kaksinkertaistaa turpeen energiaverotuksen ja ottaa käyttöön turpeen lattiahintamekanismin. Hallituksen tavoitelistalla on turpeen energiakäytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.
– Yhdelläkään alan toimijalla ei ole varmuutta elinkeinostaan. Meidän viestimme on, että turve on luokiteltava uusiutuvaksi energiaksi, jollainen se on. Turpeen tulevaisuuden kannalta tuhoisinta on vihreä ideologia. Se lyö jarrua rattaisiin.
”Pankit sanovat kohta sanansa”
Turpeen tuotanto on keskittynyt tietyille alueille kuten Etelä-Pohjanmaalle, Kuopion ja Oulun seuduille sekä itäiseen Suomeen. Näillä alueilla on nyt Mantilan mukaan hätä.
– Turvetuottajille ei ole toimituspaikkoja eikä varmuutta tuotannosta. Pankit sanovat kohta oman sanansa ja sen jälkeen tulee konkursseja. Vielä vuosi sitten saimme tehtyä viiden vuoden sopimukset voimalaitosten kanssa. Nyt kaikki sopimukset on irtisanottu. Kun ei ole markkinoita, emme pysty nostamaan emmekä tuottamaan turvetta ensi kesänä.
Turvealan yrittäjien omaisuudesta merkittävä osa on sidottu kalliisiin koneisiin, jotka pääsääntöisesti rahoitetaan velalla.
– Velalla on ostettu koneet ja laitettu suot kuntoon. Monella on oma talo velan panttina. Konkurssin myötä menee kaikki kerralla.
Hallitus on ehdottanut turvetuottajille tuettua uudelleenkoulutusta. Se ei ole Mantilan mukaan ratkaisu.
– Jos tuottajalla on 1,5 miljoonaa euroa velkaa ja kaikki kalusto ja koti lähtevät yritystoiminnan loppumisen seurauksena, ei siinä ole hirveästi haluja lähteä koulun penkille istumaan.
Suomen Yrittäjät: Tarpeeton veronkorotus
Suomen Yrittäjien ekonomistin Sampo Seppäsen mukaan keskeisin syy turpeen käytön nopealle vähentymiselle on EU:n päästökaupan hinnan nousu.
– Suurin osa turpeen energiakäytöstä kuulu EU:n päästökaupan piiriin. Se on keskeisin EU:n ilmastopäästöjä vähentävä instrumentti ja turve on ollut sen piirissä vuodesta 2008. EU:n päästötavoitteiden kiristyminen nostaa päästöoikeuksien hintaa ja vaikuttaa siten turpeen käytön kannattavuuteen.
Seppäsen mukaan päästöoikeuden hinnan nousu on ollut lähiaikoina niin reipasta, että hallituksen turpeen vähentämistavoitteen kannalta vuodenvaihteen veronkorotus oli tarpeeton.
– On selvää, että kun tavoitellaan hiilineutraalia Suomea vuonna 2035, ei turpeen energiankäytölle tilaa juuri jää. Nyt muutos on kuitenkin alan toimijoille liian nopeaa ja huoltovarmuudelle haasteellinen. Alalle tarvitaan selviä reilun siirtymän elementtejä, hän jatkaa.
Kuva: Vapo Group
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
