Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Puheenaihe

Kasvihuoneyrittäjä turvepäätöksistä: ”Onko kukaan miettinyt loppuun asti?”

Närpiöläinen kasvihuoneyrittäjä Rickard Sigg ihmettelee turvetta koskevissa päätöksissä monia asioita. Eniten häntä mietityttää, käytetäänkö jatkossa yhä enemmän ulkomaalaisia tuotteita korvaamaan kotimaista energia- ja kasvuturvetta.

− Kun turpeen käyttö loppuu, ehkä ryhdymme ostamaan ulkomailta polttopuuta, jos Suomesta ei saa riittävästi edullista haketta, Rickard Sigg pohtii.

Sigg viljelee Närpiössä tomaatteja ja kukkia, lasinalaisviljelyä on vajaan puolen hehtaarin alalla. Energian Sigg tuottaa pienlaitoksessa yhdessä kahden muun kasvihuoneviljelijän kanssa.

− Nyt käytämme turvetta verottomaan 5 000 megawattituntiin saakka, loppuvuodesta siirrymme puuhakkeen käyttöön.

Hallituksen puoliväririihissä päättämään tukipakettiin kuuluu, että siirtymäaikana turvetta voi polttaa verottomasti 10 000 megawattituntiin saakka. Budjetista osoitetaan turvealan rakennemuutokseen 70 miljoona euroa tulevien kahden vuoden aikana.

Sigg ei vielä tiedä, miten tuki koskee kasvihuoneyrittäjiä, jotka käyttävät turvetta sekä energiantuotannossa että kasvuturpeena.

− Kun energianlähde muuttuu, se tarkoittaa monelle laitteiden uusimista. Meillä käytössä olevan pannun uusiminen maksaa puoli miljoonaa euroa. Kun niitä aletaan tilata, uskon, että monen katseet kääntyvät ulkomaille, jossa niiden tuotanto on edullisempaa.

Turpeen etuna on Siggin mielestä sen edullisuus ja että se palaa hyvin. Yrittäjä pelkää, että muiden energialähteiden käyttö on kalliimpaa, mikä aiheuttaa paineita nostaa vihannesten hintoja.

− Suomalaiset ostavat mielellään kotimaisia tomaatteja mahdollisimman aikaisin keväällä, mutta jos hinta nousee, kysyntä varmasti vähenee. Kasvualustana turve on hyvä, ja tomaattien makua on kehuttu.

Siggin mukaan pitkällä tähtäimellä energiaratkaisut vaikuttavat työllisyyteen, vauhdittavat yritystoiminnan lopettamista ja aiheuttavat konkursseja.

− Miettiikö kukaan vaikutuksia loppuun saakka? Jos siirrymme biokaasun käyttöön, paljonko sitä kuljettavat autot saastuttavat? Kun turvetuotanto loppuu, paljonko tulee konkursseja ja työttömiä? hän kysyy.

Kasvuturvetta voidaan Siggin mukaan korvata monilla tavoilla, aikaisemmin käytössä on ollut muun muassa kivivilla. Osa alustamateriaaleista, kuten kookosta sisältävä kasvualusta, on ulkomaista tuotantoa.

− Onhan tässä tätä siirtymäaikaa, että varmaan jotain uuttakin keksitään, mutta ei kasvuturvetta nopeasti korvata hyvillä ratkaisuilla. Kivivillan ongelmana on, että sen kierrätys on vaikeata, turve voidaan levittää pelloille.

Rickard Sigg työllistää kesäisin kahdeksan henkeä ja muulloin 4−5 henkeä. Siggin isoisä oli perustamassa Närpiön Vihanneksen pakkaamoa jo vuonna 1957.

− Aluksi vihannekset kasvatettiin heinien keskellä ja polttoaineena käytettiin puuta. Ehkä siirrymme taas siihen, hän pohtii.

Teksti ja kuvat:

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi