Etsi

Emergency banner

Koronainfo yrittäjälle: yrittajat.fi/korona

Laki

Tiedätkö nämä kesälomista? Lue kooste vuosilomaa koskevista määräyksistä

Lomakausi on alkanut. Lue tästä jutusta tärkeimmät vuosilomaa koskevat määräykset, kuten, että vuosilomapalkka tulee maksaa ennen loman alkamista.

Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.−31.3. ja lomakausi 2.5.−30.9. Työnantajalla on velvollisuus myöntää kesäloma kesälomakauden aikana.

Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden päättyessä 31.3. kestänyt alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on 31.3. mennessä jatkunut keskeytymättä vuoden, on työntekijällä oikeus saada lomaa kaksi ja puoli päivää kultakin täydeltä lomamääräytymiskuukaudelta.

– Vuosiloman ajalta työntekijälle maksetaan loma-ajan palkka sekä lomarahat, jos alan työehtosopimus niin edellyttää, Suomen Yrittäjien työmarkkinoiden ja työlainsäädännön asiantuntija Atte Rytkönen sanoo.

Palkkaan kuuluvat luontoisedut, esimerkiksi puhelin- tai autoetu on annettava loman aikana vähentämättöminä. Sellaiset luontoisedut, joita ei niiden luonteen vuoksi voida loman aikana antaa, korvataan rahalla.

Vuosilomapalkka tulee lain mukaan maksaa ennen loman alkamista. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan kuitenkin maksaa normaalina palkanmaksupäivänä. Lisäksi aina on syytä tarkistaa, onko työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa lomapalkan maksamiseen liittyviä määräyksiä.

Työnantajan on pidettävä kirjaa työntekijän vuosilomista ja säästövapaista sekä lomapalkoista ja lomakorvauksista. Vuosilomakirjanpidosta on käytävä ilmi vuosilomien pituudet ja ajankohdat sekä palkkojen ja korvausten suuruus ja niiden määräytymisen perusteet.

Lomautukset eivät vaikuta lomiin

– Mahdolliset yrityksessä käynnissä olevat lomautukset eivät estä vuosiloman määräämistä kesälomakaudelle, vaan päinvastoin työnantajalla on velvollisuus antaa kesälomat lomakauden aikana. Kesälomat tulee siis lähtökohtaisesti pitää lomakaudella, myös lomautusten aikana, Rytkönen kertoo.

Vuosiloma voidaan sijoittaa myös lomautuksen keskelle. Tällöin lomautus jatkuu automaattisesti vuosiloman pitämisen jälkeen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia vuosilomien pitämisestä myöhemmin, mutta lomat tulisi joka tapauksessa pitää ennen seuraavan lomakauden alkua eli toukokuun 2022 alkuun mennessä.

Karanteeni ei oikeuta siirtämiseen

Koronataudille altistuminen ja siitä johtuva karanteeni voivat aiheuttaa epätietoisuutta lomajärjestelyissä.

– Työntekijä ei voi siirtää kesälomaansa, jos hän joutuu altistuksen takia koronakaranteeniin ennen kesäloman alkua. Pelkkä karanteeni tai se, että koronatilanne vaikeuttaa esimerkiksi matkustamista, ei oikeuta loman siirtämiseen.

Vuosiloman ajankohdasta päättää lain mukaan työnantaja. Työntekijä ei voi yksin päättää vuosilomansa siirtämisestä, vaikka esimerkiksi karanteeni tai koronaan liittyvät rajoitukset estäisivät lomailun.

– Jos loman ajankohta on jo aiemmin määritetty, työantaja ja työntekijä voivat erikseen tarvittaessa sopia loman uudesta ajankohdasta, Rytkönen sanoo.

Sairauden takia voidaan siirtää

Jos työntekijä on sairauden vuoksi työkyvytön vuosilomansa alkaessa, lomaa on työntekijän pyynnöstä siirrettävä. Työntekijällä on oikeus siirtää lomaansa myös silloin, jos on etukäteen tiedossa, että hän joutuu lomansa aikana esimerkiksi sairaalahoitoon, jonka aikana hän on työkyvytön.

– Jos sairaudesta tai tapaturmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosilomaan sisältyvät, kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät.

Työntekijällä on aina oikeus vähintään neljän viikon vuosilomaan. Tämä määritellään työaikadirektiivissä. Omavastuupäiviä voi olla vain silloin, kun työntekijä on ansainnut lomaa enemmän kuin neljä viikkoa.

toimitus (at) yrittajat.fi

Kuva: Sanna Rantakoski