Suomen vauhti takkuaa verkkokaupassa – Boksereilla menestynyt yrittäjä näkee yhden ongelman: ”Luottamus ensin, teknologia sitten”

Suomi sijoittuu digitaalisuuden hyödyntämisessä jo toistamiseen hopeasijalle maiden välisessä vertailussa. Tulos käy ilmi tuoreesta 2021 Digibarometristä.

Ykköspaikalle Suomi on kirinyt julkisen sektorin vertailussa. Myös yrityskategoriassa sijoitus on noussut muutaman pykälän. Sen sijaan kansalaisten digitaidoissa sijoitus on heikentynyt.

Barometrin erityisteema on tänä vuonna verkkokauppa, joka on viime vuosina kasvanut Suomessa verrattain hitaasti. Verkkokaupan kehitys on ollut monin paikoin Euroopassa Suomea nopeampaa ja moni itäisen Euroopan maa on noussut jo kehityksessä Suomen rinnalle tai ohi.

– On otettu loikka eteenpäin, mutta myös taaksepäin. Korona on vaikuttanut siihen, miten teemme töitä, mutta toisaalta tulokset mitä yrityksissä on saavutettu viimeisen vuoden aikana eivät välttämättä näy mittareiden tuloksissa, vaikka hyvin paljon dataa onkin jo käytössä, Etlan johtava tutkija Timo Seppälä sanoo.

Vuoden 2021 Digibarometrissä Suomi onnistui säilyttämään viime vuoden hopeasijansa maiden välisessä vertailussa. Vertailun kärkipaikkaa hallitsee viime vuoden tapaan Tanska ja kolmanneksi kapuaa Ruotsi aiemmalta kuudennelta sijalta. Sen sijaan Yhdysvallat tippuu kolmannelta sijalta viidenneksi, kun myös Norja kiilaa sen ohi neljänneksi täydentäen Pohjoismaista menestystä. Kuudennella sijalla on Alankomaat.

Seppälän mukaan erityisesti julkisella sektorilla voitaisiin lisätä työn tuottavuutta lisäämällä teknologian hyödyntämistä.

Työn tuottavuuden nostaminen sakkaa edelleen

Yritysten välisessä vertailussa Suomen sijoitus on kohentunut muutaman pykälän, mutta kansalaisten tasolla heikentynyt yhden sijan. Molemmissa Suomen sijoitus on neljäs. Suomi nousee ykköspaikalle edellytyksiä tarkasteltaessa.

– Kehitettävää on yritysten pilvipalveluvalmiuksissa ja työn tuottavuudessa. Vaikka kuinka investoimme teknologioihin yrityksissä, työn tuottavuus ei ole kehittynyt pitkällä aikavälillä, Seppälä sanoo.

Toistaiseksi suomalaiset yritykset jäävät ICT-pääoman vaikutuksissa bruttokansantuotteen kasvuun vertailumaiden heikoimmin menestyneiden joukkoon. Tässä vertailussa Suomi on pärjännyt pitkään heikosti.

– Olisi toivottavaa, että yritykset pohtisivat keinoja tuottavuuden lisäämiseen, Seppälä jatkaa.

Suomi on ollut jo kahdeksan vuoden ajan tasaisesti mukana Digibarometrin kolmen parhaan maan kärkikahinoissa. Useiden verrokkimaiden historiaan mahtuu verrattain suuriakin vuosittaisia vaihteluita. Yksittäisten muuttujien tarkastelussa Suomen sijoitus pysyy tänäkin vuonna muuttumattomana. Lähimmät kilpailijamaamme ovat niin samalla tasolla Suomen kanssa, että pienetkin muutokset vaikuttavat lopullisiin sijoituksiin, toteaa Seppälä.

Verkkokaupassa muut maat menevät Suomen ohi

Verkkokauppamyynnin keskimääräinen osuus yritysten liikevaihdosta on kasvanut maltillisesti Suomessa. Verkkokauppamyynnin osuus kotimaisissa yrityksissä oli vuonna 2011 kuutisen prosenttia liikevaihdosta, kun vastaava osuus vuonna 2019 oli seitsemän prosenttia.

Kärkimaiden karatessa entistä kauemmaksi Suomen rinnalle on noussut uusia haastajia itäisen Euroopan ja Balkanin alueen kehittyvistä verkkokauppatalouksista. Esimerkiksi Romaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa verkkokauppamyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli viime vuonna jo sama kuin Suomessa. Vertailussa Suomen ohi kirivät esimerkiksi Liettua, Serbia ja Kroatia.

– Kysymys kuuluu, investoidaanko kaupan digikyvykkyyden kasvattamiseen sittenkään vielä tarpeeksi verkkokaupan puolella ja riittääkö ambitio kansainväliseen kilpailuun.

Ruotsissa ja Tanskassa verkkokauppaa harjoittavien yritysten osuus oli suurempi jo vuonna 2011 kuin Suomessa vuonna 2020.

Suomen verkkokauppamyynti keskittyy voimakkaasti yritysmyyntiin. Viime vuonna kaksi kolmasosaa Suomen verkkokaupan liikevaihdosta kirjattiin yritysasiakkaille ja julkiselle sektorille kohdistetusta myynnistä. Kuluttajille suunnatun myynnin osuus oli yksi Euroopan pienempiä.

Alusvaatekauppias ei korostaisi liikaa teknologiaa

The Other Danish Guyn perustaja ja toimitusjohtaja Tommi Lähde on onnistunut rakentamaan yrityksestään menestystarinan. Lähteen yritys myy miesten alusvaatteita yli 20 maahan omien verkkokauppojensa kautta työllistäen 11 työntekijää.

– Keskustelu on liian teknologiakeskeistä, kun pitäisi puhua enemmän kysynnän ja tarjonnan suhteesta. Verkkokauppakin on kaupantekoa, paikka on vaan eri. Minulle kaupankäynti on vuorovaikutusta myyjän ja asiakkaan välillä. Kukaan ei osta keneltäkään mitään, jos ei luota myyjään. Luottamuksen luominen on kaiken a ja o. Teknologia tulee sen jälkeen.

Turkulaisyritys kokeili alkuvaiheessa myyntiä Amazonissa, mutta luopui siitä nopeasti.

– Amazonilla on omat pelisääntönsä. Kaikki sinne menevät yritykset eivät välttämättä ymmärrä niitä. Me olimme lyhyen aikaa Amazonissa ja totesimme, että se ei ole meidän juttu. Me emme halua lähteä hintakilpailuun ja haluamme, että asiakasdata on meillä itsellämme. Ei Amazon anna sitä meille. Ne jotka siellä pärjäävät, ovat ymmärtäneet, että se toimii samaan tapaan kuin vähittäiskauppa on toiminut Suomessa aina.

Ulkomaiset verkkokaupat suosiossa Suomessa

Toistaiseksi kotimaiset verkkokaupat ovat pitäneet hyvin pintansa kotimaan markkinoilla. Tästä huolimatta yhä suurempi osuus suomalaisista verkkokaupan kuluttaja-asiakkaista asioi vain ulkomaisissa verkkokaupoissa.

Vuonna 2010 suomalaisista verkosta ostavista kuluttajista 89 prosenttia oli tehnyt ostoja kotimaisista verkkokaupoista viimeisen vuoden aikana. Vuonna 2019 vastaava osuus oli enää 78 prosenttia. Digibarometrin mukaan joka viidestoista ruotsalainen teki ostoja yksinomaan ulkomaisista verkkokaupoista. Suomalaisista näin teki lähes joka neljäs.

Vuonna 2019 keskimäärin 43 prosenttia eurooppalaisista verkkokaupoista myi ulkomaille, mutta suomalaisista kaupoista vain kolmasosa.

– Verkkokauppaa tulisi arvioida paljon laaja-alaisemmin. Esimerkiksi kansainvälisen myynnin sekä verkkokauppasovellusten ja alustojen hyödyntämisen näkökulmasta suorituskykymme on nykyisellään selvästi Euroopan keskitason alapuolella. Syyt tälle tulisi perusteellisesti selvittää tutkimuksella. Myöskään yritysten välisen verkkokaupan merkitystä ei tule unohtaa, Etlan tutkija Juri Mattila sanoo.

Lintilä kiittelee tekoälyn hyödyntämistä

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) muistuttaa pk-yritysten merkityksestä uusien teknologioiden hyödyntämisessä.

– Viime kaudella TEMissä tehtiin kansallinen tekoälyohjelma ja nyt pyrimme vahvistamaan tekoälyn käytytöä valmistavassa teollisuudessa. Tuodaan esineiden internetiä, 3D-tulostusta, robotiikkaa, kvanttilaskentaa ja lisättyä todellisuutta. Pyrimme vaikuttamaan etenkin pk-sektoriin, Lintilä kertoo.

Suomi on tällä hetkellä Euroopan kolmanneksi paras tekoälyn hyödyntämisessä. Yli 10 hengen yrityksistä 12 prosenttia kertoo hyödyntävänsä tekoälyä. EU-maiden keskiarvo on seitsemän prosenttia.

– Olen tyytyväinen siihen, miten Suomessa tekoälyn hyödyntäminen on lähtenyt liikkeelle. Suomen voimakkaaseen etunojaan tekoälyssä on kiinnitetty huomiota muualla Euroopassa.

Tulevaisuuden haasteista Lintilä mainitsee digitalisaation laajentamisen kaikille kansanosille. Lainsäädäntö ei saa hänen mukaansa olla esteenä.

– Meillä on terävä kärki, mutta se on kapea. Meidän pitäisi kansanomaistaa teknologian hyödyntämistä, jolloin se palvelisi parhaiten tavallista kansalaista. Siinä on suurin haasteemme.

– Lainsäädännöllä ei saa heikentää Suomen kilpailutilannetta. Pitää nähdä kauas. Nyt tehdään askelmerkkejä tulevaisuuteen.

Digibarometri 2021:n julkaisijat ovat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät. Toteutuksesta vastaa Etlan tytäryhtiö Etlatieto.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi