700 kilometrin matka passin näyttämisen takia – Yrittäjä kertoo karun esimerkin Maahanmuuttoviraston kankeudesta
Yksinyrittäjä Sina Ghazi ihmettelee Maahanmuuttoviraston kankeutta henkilöllisyyden tunnistamisessa. Hän kertoo esimerkin omasta elämästään.
Suomeen vuonna 2019 ensimmäisen kerran tullut yksinyrittäjä Sina Ghazi on kokenut omakohtaisesti Maahanmuuttoviraston (Migri) byrokratian ja paikoin hankalan asioiden käsittelyprosessin.
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu Migrin pitkistä käsittelyajoista ja jonoista.
Erityisen hankalaksi on osoittautunut Migrin tapa todeta oleskeluluvan hakijan henkilöllisyys. Äskettäin Ghazi haki jatkoaikaa oleskelupaansa ja ongelmat paljastuivat konkreettisesti.
Huhtikuussa Ghazi haki jatkoaikaa Migrin verkkopalvelussa. Hänet ohjeistettiin varaamaan vierailuaika viraston palvelupisteeseen.
– Ongelmana oli, että ainoa vapaa aika oli viimeisenä päivänä, jolloin oleskelulupani oli voimassa, Ghazi kertoo.
Lisäongelmia tuotti se, että kyseinen ainoa vapaa aika oli Rovaniemen toimipisteessä. Ghazi asuu Helsingissä. Hänellä ei ollut muuta vaihtoehtoa kun varata pikaisesti lento Rovaniemelle.
– Kun saavuin Migrin toimipisteeseen, minulta kysyttiin vain passia. He eivät tehneet muuta kuin tarkistivat henkilöllisyyteni.
Ghazi siis palasi saman tien lentokentälle. Hän ihmettelee, miksi Migri ei hyödynnä prosessissa teknologisia apuvälineitä.
– Kaiken säätämisen, lentojen viivästymisen ja turhan ajankäytön takia tämä vei 2-3 päivää työaikaani. Oliko todella tarpeen lähteä näyttämään passia Rovaniemelle, yrittäjä kysyy.
Yrityksen perustaminen oli ”kuin labyrintti”
Ghazi toimii yrittäjänä liiketoiminnan kehittämisen konsultoinnin alalla. Hän keskittyy muun muassa liiketoiminnan digitaaliseen kehittämiseen.
– Olen työskennellyt Business Finlandin rahoittamassa projektissa, jossa nimenomaan esiteltiin teknologiaa, jolla voidaan tunnistaa ihmisiä biometrisen passin avulla ilman fyysistä käyntiä paikan päällä. Siksi on erikoista, miksei Migri hyödynnä tällaista mahdollisuutta. Prosessi henkilöllisyyden toteamiseksi on nykyisellään ongelmallinen.
Hän moittii virastoa myös siitä, ettei tapaamisaikoja ole toimipisteissä riittävästi.
– Pitkät käsittelyajat ovat merkittävä ongelma.
Tilanne oli vaikea myös vuonna 2019, kun Ghazi haki ensimmäistä oleskelulupaansa. Tuolloin hän joutui roikkumaan maassa ilman mitään oikeuksia kymmenen kuukauden ajan, kunnes sai myönteisen päätöksen.
– Se oli vaikeaa aikaa. Onneksi ihmiset olivat avuliaita. Lisävaikeuksia tuli, kun lähdin perustamaan yritystä. Se oli kuin labyrintti. Jos en pitäisi ongelmien ratkaisemisesta, en olisi selvinnyt siitä.
Nyt Ghazi voi joutua odottamaan oleskelulupansa jatkoa 11 kuukauden ajan.
– Minulla on onneksi työlupa, joten voin jatkaa yritystoimintaa. Matkustamista on kuitenkin rajoitettu, mikä haittaa jonkin verran liiketoimintaa, suureksi Suomi-faniksi tunnustautuva Ghazi kertoo.
”Vaatimuksia usein mahdoton täyttää”
Suomen Yrittäjien verkostopäällikölle Aicha Manaille Ghazin tarina ei tullut yllätyksenä.
– Saamme usein yhteydenottoja yrittäjiltä liittyen oleskelulupakysymyksiin ja Migrin toimintaan. Prosessit kestävät liian pitkään, joustavuutta eri oleskelulupien välillä ei ole ja yrittäjän oleskelulupaa koskevia vaatimuksia on usein lähes mahdotonta täyttää. Prosessissa vaaditaan esimerkiksi näyttöä sopimuksista ja toimitiloista Suomessa, vaikkei olisi mitään taetta siitä, että henkilö pääsisi maahan kehittämään yritystoimintaa.
Manain mukaan monessa muussa Euroopan maassa painotus on jälkivalvonnassa ja maahan tuleminen on tehty vaivattomammaksi, digitalisaatiota hyödyntäen.
– Samaa soisi Suomenkin tekevän, hän sanoo.
Suomen Yrittäjät on lähtenyt mukaan Reform Migri -aloitteeseen, jossa haetaan yhdessä maahanmuuttoviranomaisten, yrittäjien, kansainvälisten opiskelijojen ja asiantuntijoiden kanssa ratkaisuaja parempaan maahanmuuttopolitiikkaan.
Kuva: Sina Ghazin albumi
Pauli Reinikainen
pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi
